Mielipiteet

Mielipide: Hämeenlinnan keskustaan tarvitaan lisää latauspisteitä

Kasarmikadun latauspiste sai uudet liikennemerkit viime toukokuussa Hämeenlinnan keskustassa. Kuvaaja: Pekka Rautiainen
Kasarmikadun latauspiste sai uudet liikennemerkit viime toukokuussa Hämeenlinnan keskustassa. Kuvaaja: Pekka Rautiainen

Valtioneuvoston toimenpideohjelman mukaan kuuden vuoden kuluttua Suomessa on neljännesmiljoona sähköautoa, vuonna 2030 noin 670 000 ja reilun parinkymmenen vuoden kuluttua kaksimiljoonaa.

Sähköautot halpenevat VTT:n ennusteen mukaan polttomoottoriautojen tasolle vuoteen 2026 mennessä ilman uusia tukitoimia.

Henkilöautoliikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat nykyisin Suomessa yli seitsemän miljoonaa tonnia vuodessa.

Sähköauto tarvitsee energiaa noin viisitoista kilowattituntia (15 kWh) sadalla kilometrillä. Lisälaitteet, valot, lämmitys/jäähdytys lisäävät energian kulutusta. Sadan kilowattitunnin akku riittää 500 km rauhalliseen ajoon normaaliolosuhteissa.

Sähköautojen yleistymisen pullonkaulaksi muodostuu standardisoitujen, kaikille automerkeille sopivien nopeiden (lataus alle tunnissa) latauspisteiden vähäisyys.

Miten Hämeenlinnassa on suunniteltu latauspisteiden saatavuus? Tästä en ole havainnut ainoatakaan ajatusta.

Sähköauton nopea lataaminen vaatii lähemmäs tunnin. Tulevaisuudessa sähköautojen nopeat latauspisteet, joiden lähistöllä on tarjolla erilaisia palveluita, vetävät asiakasvirtoja.

Sadan kilowattitunnin lataaminen perinteisen lämmitystolpan kymmenen ampeerin liittymässä kestää 44 tuntia.

Omakotitaloissa yleinen kahdenkymmenenviiden ampeerin kolmivaiheliittymä mahdollistaa yhden (3 x 16 A) yhdeksäntunnin latauspisteen, jos samaan aikaan ei käytä sähkökiuasta, suoraa sähkölämmitystä tai muuta tehokasta sähkölaitetta.

Kuudenkymmenenkolmen ampeerin kolmivaiheliittymässä lataaminen kestää lähes kaksi ja puoli tuntia.

Sadalla ampeerilla (kolmivaihe) latausaika on noin puolitoista tuntia ja kahden sadan ampeerin virralla reilu neljäkymmentä minuuttia.

Mitä lyhyempi latausaika halutaan, sitä suurempi teho tarvitaan. Latausajan puolittaminen vaatii kaksinkertaisen tehon. Auton oma latausjärjestelmä voi toimia edellä esitettyä hitaammin.

Tankillinen polttoainetta holahtaa huoltoaseman mittarista parissa minuutissa. Huoltoasemilla on usein kahdesta kuuteen polttoainemittaria, joista jokaisesta pystyy tankkaamaan kymmeniä autoja tunnissa.

Huoltoaseman 63 ampeerin sähköliittymä riittää yhden sähköauton akun lataamisen kahdessa ja puolessa tunnissa, jos muu sähkönkäyttö siksi aikaa lopetetaan.

Kirkonkylän neljänsadan oppilaan koulukompleksiin sähköliittymä mahdollistaisi yhden akun lataamisen hieman vajaassa tunnissa.

Ison marketin vuotuinen sähköntarve on 600 kWh/m2. Tiiriön kahden hehtaarin marketin tarvitsema sähköenergia riittäisi noin kolmensadan sähköauton akun lataamiseen vuorokaudessa.

Älä koske märkänä sähkölaitteisiin on jokaiselle tuttu varoitus pesuhuoneen pistorasioista. Nopean latausliittymän teho on satakertainen–tuhatkertainen kodin pistotulppalaitteisiin verrattuna. Sähköturvallisuus asettaa omat rajoitukset latauspisteiden sijoittamiselle.

Nopeat latauspisteet eivät yksin riitä vaan moni auto ladataan ilta- ja yöaikaan. Harva taloyhtiö pystyy tarjoamaan riittävästi edes hitaita latauspisteitä, eikä kadunvarrella ole virtaa tarjolla.

Hämeenlinnan keskustan kehittämisestä on puhuttu vuosikausia ja sitä on vaadittu lukuisissa kannanotoissa ja kirjoituksissa.

Sähköautojen nopeat latauspisteet ohjaavat asiakasvirtoja ja ovat yksi keino keskustan elvyttämiseen.

Sähköteho voidaan jakaa päivällä asiakkaiden nopeisiin ja yöaikaan alueelta autopaikan varanneiden hitaampiin latauspisteisiin.