Mielipiteet

Mielipide: Hämeenlinnan keskustavisio perustuu menneisiin malleihin

Hämeenlinnan uuden keskustavision laadintaan liittynyttä aineistoa Raatihuoneella maaliskuussa kokoontuneen työpajan pöydällä. Kuva: Tomi Vesaharju
Hämeenlinnan uuden keskustavision laadintaan liittynyttä aineistoa Raatihuoneella maaliskuussa kokoontuneen työpajan pöydällä. Kuva: Tomi Vesaharju

Hämeenlinnan keskustavisio 2035 on maanantaina kaupunginvaltuuston käsittelyssä.

Toivon Hämeenlinnan luottamushenkilöiltä visionäärisyyttä ja ymmärrystä siitä, miltä tulevaisuus voi oikeasti näyttää.

Nyt käsillä oleva visio pohjautuu osin menneisyyden ajatusmalleihin. Visiossa on hienoja elementtejä kuten toripaviljonki. Digitalisoituvassa maailmassa ihmiset tarvitsevat tulevaisuudessakin fyysisen maailman kohtaamispaikkoja.

Toriparkki sen sijaan ei ole tulevaisuutta. Teknologian kehitys tulee olemaan nopeampaa, kuin ikinä uskoisimmekaan.

Jos joku olisi sanonut 1990-luvun alussa, että kaikilla tulee olemaan matkapuhelimet ja tieto kulkee langattomia verkkoja pitkin, kukaan ei olisi uskonut.

Parkkitalon valituskierroksissa tulee todennäköisesti menemään vuosia. Ensin tulee valitus kaavasta. Sen jälkeen urakasta valitetaan ja se päätyy markkinaoikeuteen.

Liikkennekäyttäytyminen muuttuu

Parkkitalo on käytännössä valmis aikaisintaan 8–10 vuoden päästä. Silloin liikennekäyttäytyminen voi olla täysin muuttunut.

Mitä jos ihmiset ovatkin siirtyneet yhteiskäyttöautoihin tai joukkoliikenne toimii kutsuttavien robottiautojen toimesta? Teknologisesti se on jo nyt täysin mahdollista. Tällöin parkkitalo jää tyhjäksi muistomerkiksi ja tulevien sukupolvien naurun kohteeksi.

Julkisuuteen ei ole esitetty todisteita siitä, että ykköskorttelin nykyinen omistaja varmasti rakentaisi liiketilaa ykköskortteliin.

Jos ykköskortteli rakennetaan täyteen asuntoja, ei sillä ole vastaavaa vaikutusta keskustan elävöitymiseen kuin liiketiloilla.

Myöskään siitä ei ole takeita, että ykköskorttelin omistaja tai kukaan muukaan lopulta lunastaisi suunniteltuja velvoitepaikkoja. On hyvin todennäköistä, että musta pekka jää kaupungin käteen.

Ristiriitaisuus häiritsee

Minua häiritsee tässä keskustelussa iso strateginen ristiriita ja realiteettien puute. On myös erikoista, että keskustan kehittäminen ja toripakki tungetaan väkisin samaan päätökseen, vaikka sitä ei tarvitsisi tehdä.

Hämeenlinna kertoo haluavansa olla joukkoliikenne- ja pyöräilykaupunki.

Samaan aikaan halutaan laittaa 30 miljoonaa euroa parkkitaloon. Kumpaa siis oikeastaan halutaan, ekologisuutta vai autoja? Keskustaa voi myös kehittää ilman toriparkkia.

Revitty tori ajaa yrittäjät pois

Revitty tori vähentää keskustan houkuttelevuutta lähes kymmeneksi vuodeksi. Sinä aikana ne viimeisetkin yrittäjät ovat ehtineet lopettaa. Parkkitaloon suunnitellulla summalla keskustaa voi kehittää jo kummasti. Paviljonkia pääsee rakentamaan vaikka heti ja se jos mikä lisäisi viihtyvyyttä jo 1–2 vuoden kuluttua.

Riittävä määrä pysäköintitilaa voidaan suunnitella tulossa oleviin rakennuksiin, kuten ykköskortteliin, mahdollisen kaupungintalon tilalle suunniteltavan rakennuksen alle, linja-autoaseman ympäristöön ja moottoritien varteen.

Puuttuva osa velvoitepaikoista voidaan hoitaa löysentämällä Hämeenlinnan itsensä määrittämää velvoitetta, siihen asti kunnes teknologia on hoitanut liikkumisen haasteet.

 

Aiheesta aikaisemmin julkaistuja mielipiteitä:

5.10.2019: Verkatehtaan Jouko Astorin mielipide: Mihin menisit, Hämeenlinnan keskusta

28.9.2019:  Mielipide: Hämeenlinna tarvitsee dynaamisen keskustavision

26.9.2019: Sari Raution mielipide: Tekemättömät päätökset ovat hiljentäneet Hämeenlinnan keskustan

24.9.2019: Mielipidevieras: Hämeenlinnan keskustavisio ei kelpaa – Haavekuvia yritetään valtuuston tahdonilmaukseksi