Mielipiteet

Mielipide: Hätilän kirkko odottaa pimeänä, hiljaisena

Jo pitkään suljettuna ollut Hätilän kirkko ja sen valaistu risti sunnuntai-iltana 3. tammikuuta. Kuva: Rauno Lahti
Jo pitkään suljettuna ollut Hätilän kirkko ja sen valaistu risti sunnuntai-iltana 3. tammikuuta. Kuva: Rauno Lahti

Leonardo da Vinci maalasi Milanon Santa Maria della Grazien luostarin ruokasaliin 1400-luvun lopussa Pyhän ehtoollisen. Se on eniten kopioitu maalaus koko maailmassa. Aihe löytyy usein luostareiden ruokasalissa. Monessa kodissa eri tekniikoin kopioitu Ehtoollinen muistuttaa siitä, että Jeesus itse on läsnä kaikissa kattauksissa.

Kartanonherra Johan Fredrik Lönnholtz lahjoitti Hämeenlinnan kirkkoon prameasti kehystetyn kopion Leonardon ehtoollisesta vuonna 1852.

Konservointi paljasti tekijän

Konservointi paljasti esiin lian alta tekijäksi C.A. Dahlström MDCCCLI. Tukholmalainen taidemaalari Carl August Dahlström on maalannut myös historiallisia kuvia Ruotsin kansan elämästä ja Kustaa III:n taisteluista. Hätilän kirkkoon Dahlströmin maalaus siirrettiin huhtikuun alussa 1985.

Ehtoollisella seurakunta koki vahvasti olevansa Kirkon Herran kanssa samassa pöydässä. Toinen Hätilän kirkkoon sijoitettu arvoteos on Helene Schjerfbeckin oppilaan Einar Ilmonin maalaus Nainen ristin juurella.

Kirkko on palvellut seurakuntaa vuodesta 1956

Hätilän kirkko valmistui palvelemaan seurakuntaa vuonna 1956. Arkkitehti Mika Ernon suunnittelema kirkko seisoo tyhjillään Tuomelan koulun ja esikoislestadiolaisen rukoushuoneen vierellä. Kellotapuli kirkon vieressä säiden armoilla mykkänä.

”Kirkon valmistuminen muutti koko seudun”, toteaa ikänsä kirkon läheisyydessä asunut Irma Mankinen. Hän muistelee lastensa ja lastenlastensa käyneen siellä päiväkerhoa, tyttökerhoa ja partiota. Kauneimmat joululaulut, joulu- ja pääsiäiskirkot sekä koululaisten kirkot ovat olleet elämän kohokohtia. ”Minulta puuttuisi elämästä paljon, ellei kirkkoa olisi ollut”, määrittelee Hätilän kirkon merkityksen Irma Mankinen.

Ehtookellot ilmoittivat pyhän alkaneeksi

Muutimme neljännesvuosisata sitten Hätilän kirkon naapurustoon. Vanhaa suomalaista tapaa noudattaen ehtookellot ilmoittivat aina lauantaina pyhän alkaneeksi. Sunnuntaisin kellot kutsuivat jumalanpalvelukseen. Kaiken viikkoa lasten ja nuorten harrastuskerhot, kuorot ja partio kokoontuivat kirkon kerhotiloihin. Toimiva keittiö mahdollisti kahvi- ja ruokatarjoilun syntymäpäivien, ristiäisten, häiden tai muistotilaisuuksien yhteyteen.

Akustiikkansa puolesta kirkkotila toimi erinomaisesti konserttisalina. Kuvataide tuli oikeuksiinsa saliin siivilöityvän valon ansiosta.

Tuomelankatua ylös kohti valoristiä

Tuomelankatua rautatieasemalta noustessa kulkee pyhiinvaeltajan tavoin kohti valoristiä, ylösnousemuksen symbolia. Aulangontien risteyksen punainen valo varoittaa kuitenkin lähestymästä. Kirkko odottaa. Pimeänä, hiljaisena, tyhjillään. Läsnä oleva seurakunta muuttaisi kirkkotilan kirkoksi.

Lue myös: Hämeenlinnan kirkkoherra: Seurakunta ei ole vielä neuvotellut Hämeensaari-vaihtoehdosta (3.12.2020)