Mielipiteet

Mielipide Hattulasta: Tutkimustiedon valossa ei pidä edes harkita kuntaliitosta

Kuvakoosteessa kunnan vaakunan taustalla hattulalaisia kunnanvaltuutettuja ja kokousyleisöä viime maaliskuulta. Kuva: Tomi Vesaharju
Kuvakoosteessa kunnan vaakunan taustalla hattulalaisia kunnanvaltuutettuja ja kokousyleisöä viime maaliskuulta. Kuva: Tomi Vesaharju

Joukko poliitikkoja ja muita paikallisia vaikuttajia otti mielipidekirjoituksessaan (HäSa 27.1.) kantaa seudullisen kuntaliitoksen puolesta.

Kyseinen kirjoitus oli malliesimerkki mielikuvamarkkinoinnista ilman ainoatakaan väitteitä tukevaa faktaa.

Haluan vastapainoksi esittää muutaman esimerkin tuoreimmista kuntaliitoksiin liittyvistä tutkimuksista ja niiden johtopäätöksistä.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtava tutkija Janne Tukiainen on tutkinut 10 vuoden takaisia kuntaliitoksia: ”Tulosten mukaan kuntaliitoksilla ei ole ollut havaittavaa vaikutusta kuntien kokonaismenoihin…” (T. Saarimaa & J. Tukiainen, KAK 2/2018).

Vetovoima tuskin kohenisi

Yliopisto-opettaja ja väitöskirjatutkija Niko Vartiainen tutki samoja kuntaliitoksia elinkeinopolitiikan näkökulmasta (Focus Localis 4/2018):

”Vaikka kunnan asukasluku kasvaa paperilla, tulokset osoittavat, ettei kuntarajojen poistaminen tee kunnasta houkuttelevampaa sijoittumiskohdetta asukkaille, työpaikoille tai yrityksille.”

Edellä mainittujen tutkimusten perusteella ei ole mitään syytä olettaa, että kuntaliitoksen kautta Hämeenlinnan seutukunta muuttuisi yhtään vetovoimaisemmaksi tai että julkisen sektorin yhteenlasketut kulut pienenisivät.

Uuden kunnan tulot pienenisivät?

Uuden kunnan tulot sen sijaan erittäin todennäköisesti pienenisivät, ainakin jos nykymuotoinen valtionosuusjärjestelmä on voimassa. Lisäksi liitos saattaisi aiheuttaa kustannustehokkuuden osalta jopa ns. mittakaavahaittoja.

Niko Vartiainen on tutkinut myös kuntien asukasluvun ja palvelutuotannon kustannusten yhteyttä ja toteaa raportissaan, että ”…tulokset antavat siis lisätietoa siitä, että keskikokoisissa kunnissa kuntapalveluja voidaan tuottaa alhaisemmilla kustannuksilla.” (N. Vartiainen, KAK 3/2019).

Kyseisen tutkimuksen mukaan palvelut tuotetaan tehokkaimmin nimenomaan 10 000 – 50 000 asukkaan kunnissa.

Minä en vastusta kategorisesti kuntaliitoksia, mutta poliittisten päätösten pitää aina perustua tutkittuun tietoon ja asiantuntijoiden lausuntoihin.

Tämänhetkisen tutkimustiedon valossa ei ole minkäänlaista syytä harkita kuntaliitosta tai edes uhrata resursseja ja veroeuroja asian alustavaan selvittelyyn.

Lisää aiheesta: uutinen Vanajanlaakson kaupunkia ehdottaneesta ryhmästä (HäSa 28.1.)

Muita mielipiteitä aiheesta: Reijo Löytynoja (sd.) Janakkalasta (HäSa 28.1.)

Päivän lehti

26.2.2020