Mielipiteet

Mielipide: Hiilineutraalisuutta ei saavuteta sillä, että asiointipysäköinti estetään

Autoja pysäköitynä Birger Jaarlin kadun varteen vuonna 2016. Taustalla näkyy Kaivoparkki. Kuva: Terho Aalto
Autoja pysäköitynä Birger Jaarlin kadun varteen vuonna 2016. Taustalla näkyy Kaivoparkki. Arkistokuva: Terho Aalto / HäSa

Hämeen Sanomissa 21.6. oli kaksi arvattavan sisältöistä kommenttia keskustapyöräilyä koskevasta kirjoituksestani. Kommenteissa sanottiin mitenkään perustelematta kirjoitukseni sisältävän ainoastaan valheita, tietämättömyyttä ja asiavirheitä, joten katson vastaukseni välttämättömäksi.

Fanaatikoille tyypillisesti totuus on toisarvoista tavoitteen saavuttamiseksi.

Kim Känkänen ei esitä perusteluja väitteelleen, joten käyn läpi kirjoituksen epätosia väitteitä ja johtopäätöksiä.

Kirjoitukseni koskee keskustapyöräilyä, jonka edistämiseksi ei pitäisi sijoittaa miljoonia. Esitän sen sijaan, että keskustan tuntumaan pitäisi rakentaa pyöräparkit, joista on lyhyt matka torille, lyhyempi kuin Kaivoparkista.

”Missähän on sellainen tutkimus”

Hiilineutraalisuutta ei saavuteta sillä, että asiointipysäköinti estetään. Paikallisesti keskustan hiilipäästöt vähenevät mutta kokonaisuudessaan ne lisääntyvät moninkertaisesti, kun asukkaat joutuvat ajamaan Tiiriöön. Hiilipäästöjä lisää myös pysäköintipaikan etsintä keskustassa pyöriessä.

Känkänen sotkee asiaan invalidien pysäköinnin, joka nytkään ei ole ongelma pysäköintiruutujen tyhjyydestä päätellen. Invalidien pysäköintiluvat ovat harvojen saatavissa tiukkojen kriteerien takia. Todellisuudessa ainakin 90 % vanhuksista, vammaisista ja muuten liikuntarajoitteisista joutuu käyttämään omaa autoa, koska pyöräily ei heiltä onnistu. Pysäköinnin vaikeuttaminen ajaa heidät Tiiriöön.

En esitä, että autoilijat tulisivat autolla kaljalle. Sehän on kiellettyä. Missähän on sellainen tutkimus, joka osoittaa, että autoilun estäminen liikekeskustasta lisää keskustan liikevaihtoa. Jossain vanhan Rauman kujilla pyöräily on varmasti hyvä asia, mutta Raumalla onkin varsinainen keskusta. On uskottavaa, että ahtaan käsityökorttelin elämään pyöräilyllä on positiivinen vaikutus.

”Läpikulkuväylä on aika suureellinen ilmaus”

Liikennesuunnittelija Känkäsellä täytyy olla jonkinlainen tilasto siitä, kuinka monta prosenttia keskustassa asioivista tulee pyörällä verrattuna omalla autolla tuleviin. Talviajan tilastoa en viitsi kysyäkään.

Veijo Kuosa puolestaan vetää esiin liikunnan merkityksen terveyteen. Ehdotukseni lisää pyöräilijöiden kuntoa, kun he kaljalla käydessään joutuvat kävelemään 100–200 metriä mennen tullen. Muut kaljalla käyvät joutuvat kävelemään keskimäärin pitemmän matkan.

Kuosa pitää Sibeliuksen katua merkittävänä läpikulkuväylänä etelästä pohjoiseen. Läpikulkuväylä on aika suureellinen ilmaus tiestä, jonka toisessa päässä ei ole muuta kuin Vanaja: on vaikea uskoa, että torilta linnalle kulkeva pyörätie olisi koskaan kotimaan matkailun vetonaula kuten.

Menot