Mielipiteet

Mielipide: Huolehdimmeko myös heikoimmista? – Asenteiden ja arvojen on muututtava

Mielenterveyden häiriöt ovat suomalaisten suurin syy sairauspoissaoloihin sekä työkyvyttömyyseläkkeelle päätymiseen. Kuva: Heini Suvisuo / HäSa
Mielenterveyden häiriöt ovat suomalaisten suurin syy sairauspoissaoloihin sekä työkyvyttömyyseläkkeelle päätymiseen. Kuva: Heini Suvisuo / HäSa

Kuntavaaliehdokkaat ovat tuoneet esille tärkeiksi kokemiaan asioita: päällimmäisenä on ollut huoli kaupunkimme Hämeenlinnan elin- ja vetovoimasta. Kaiken arvoa ei kuitenkaan voi mitata rahassa. On vaara, että unohtuu tärkein – ihminen ja hänen terveytensä.

Elämme ajassa, jossa henkinen pahoinvointi ja psyykkinen oireilu lisääntyvät vuosi vuodelta – koululaisista lähtien.

Pärjäämisen pakko ja aikuisten riittävän tuen puuttuminen luovat nuorille turvattomuuden ja toivottomuuden kehää. Heiltä vaaditaan itseohjautuvuutta ja tulostavoitteita entistä nuorempana, entistä enemmän. Murrosikäisenä pitäisi olla koko loppuelämä jo suunniteltuna.

Meidät kasvatetaan yksinäiseen puurtamiseen, jonka tavoitteena on tehdä ja saada enemmän, jotta tulisi hyväksytyksi.

Yhä useampi väsyy henkisesti

Kaiken seurauksena yhä useampi väsyy henkisesti.

Suoritus- ja kilpailuyhteiskunnassamme vallitsevat kovat asenteet ja empatian puute. Tulevaisuutta luodaan liikaa hyvinvoivien näkökulmasta. Kollektiivinen turvallisuuden tunne on katoamassa.

Asukkaat pelkäävät, miten heistä itsestään enää huolehditaan, kun voimat suunnataan yhä enemmän aineellisiin rakenteisiin ja vetovoimahankkeisiin. Esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalveluihin ei ohjata riittävästi resursseja.

Asenteiden ja arvojen on muututtava

Uusilta päättäjiltä ja viranhaltijoilta edellytetäänkin asenteiden ja arvojen muutosta. On autettava heitä, jotka uupuvat. Heidän uskonsa hoitotahoon on palautettava.

Satoja kaupungin asukkaita vaeltaa tänäänkin samein mielin pitkin kaupungin katuja, tai erakoituvat kotiinsa vailla toivoa paremmasta. Emmehän unohda heitä, jotka tarvitsevat apuamme?

Tarvitaan myös lisää hoitokapasiteettia. Tärkeintä ovat hoidon alkamisen jälkeen riittävän usein tapahtuvat jatkotapaamiset. Tähän ei kyetä, eikä ratkaisua ole näköpiirissä.

Lähestymme rajaa, jossa perusoikeudet eivät toteudu

Ongelma on maanlaajuinen. Lähestymme jo rajaa, jossa asukkaiden perusoikeudet eivät toteudu. Syy ongelmiin ei ole lääkärien eikä hoitajien. He tekevät ensiarvoisen hyvää työtä. Ongelman ydin on mielenterveyden hoitoon annettujen resurssien niukkuudessa.

Hoitovaje tuottaa myös eriarvoisuutta: itse maksava asiakas pääsee nopeammin lääkärille ja terapiaan. Köyhä sitä vastoin saa köyhää hoitoa.

Joitakin valonpilkahduksiakin on näkyvissä valtuustoaloitteiden muodossa. Aloitteet käsittelevät psykiatristen hoitajien saamista kouluihin sekä matalan kynnyksen mielenterveysavun lisäämistä. Näiden valtuustoaloitteiden eteenpäinmenoa kannattaa syksyllä seurata.

Tarvitaan kuitenkin laajempaa yhteistä näkemystä äänestäjien ja päättäjien välillä siitä, että muutos resurssien kohdentamisessa on välttämätön. On aika suunnata katse ihmiseen puolueohjelmien sijasta.

Asiakasraati on huolestunut resurssien niukkuudesta

Hämeenlinnassa toimii FinFamin perustama psykiatristen- ja päihdepalveluiden asiakasraati. Myös siellä on huolestuttu mielenterveys- ja päihdehoitoon ohjattujen henkilöresurssien niukkuudesta.

Olisi tärkeää, että lääkärit ja hoitajat saisivat täysipainoisemmin toteuttaa oman hoitoetiikkansa mukaista laadukasta asiakkaiden ja potilaiden hoitoa. Jatkuvan kiireen takia se ei voi nyt toteutua.

Päihdehoitokin tarvitsee lisätukea. Muistammehan, ettei kukaan nuori omasta tahdostaan päätä voida huonosti. Kukaan nuori ei myöskään ole tehnyt päätöstä ryhtyä päihdeongelmaiseksi. Se on monen asian seuraus ja taakka. Mutta moni autettu myös pääsee takaisin täysipainoiseen elämään.

Eikö ensin pidä huolehtia heistä, jotka eniten apua tarvitsevat

Perheessä autetaan enemmän häntä, joka sairastaa. Muut perheenjäsenet ymmärtävät sen ja tyytyvät vähempään. Eikö samoin periaattein kaupungin tulisi huolehtia heistä, jotka eniten apua tarvitsevat?

Juurisyyt henkiseen pahoinvointiin eivät maastamme kuitenkaan poistu, vaikka lääkäri- ja psykiatrivaje saataisiinkin aikanaan täytettyä. Pysyvämpi muutos parempaan tapahtuu vasta, kun sekä yhteiskunta että perheet muuttavat omia arvojaan, asenteitaan ja käsityksiään hyvästä ja tavoittelemisen arvoisesta elämästä.

Lue myös: Hämeenlinna ei kiirehdi terapiatakuun etujoukkoihin (6.3.2021)

Monet mielenterveyspotilaiden omaiset ovat jaksamisensa äärirajoilla (10.7.2020)