Mielipiteet

Mielipide: Ilmastoahdistukseen ei auta ongelman vähättely

Aktivisti heiluttaa lippuaan Fridays for Future (suom. "perjantait tulevaisuuden puolesta") ilmastohätätilan julistamista vaatineessa mielenilmauksessa Berliinissä viime perjantaina. Kuva: FILIP SINGER
Aktivisti heiluttaa lippuaan Fridays for Future (suom. "perjantait tulevaisuuden puolesta") ilmastohätätilan julistamista vaatineessa mielenilmauksessa Berliinissä viime perjantaina. Kuva: FILIP SINGER

Matti Hietala kirjoitti (HäSa 17.3.) ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja niiden merkityksestä Suomelle. Mielestäni on kapeakatseista ja jopa ärsyttävää tarkastella ilmastonmuutosta vain Suomen näkökulmasta.

Ilmastonmuutos on globaali kriisi, joka kohdataan yhtenä ihmiskuntana. Samalla joudumme kantamaan vastuun omasta osuudestamme kriisin aiheuttajina.

On totta, että Suomen kannalta ilmastonmuutos tuottaa hyödyllisiäkin asioita.

Maamme säilyy elinkelpoisena, vaikka rankimmat lämpöennusteet toteutuisivat.

Viime vuodet ovat kuitenkin olleet maapallon mittaushistorian lämpimimpiä ja osa ihmisistä tuntee jo vaikutukset nahoissaan. Me nuoret ilmastoaktivistit tiedämme tämän.

Todistajalausuntoja kuullaan ympäri maailman

Sosiaalisen median kautta saamme kuulla todistajanlausuntoja suoraan afrikkalaisilta, aasialaisilta, indonesialaisilta ja eteläamerikkalaisilta nuorilta ja kohtaamaan heidän huolensa muutoksen edessä.

Suomalainen elämäntapamme kuluttaa maapallon yhteisiä resursseja laskennallisesti jopa neljän planeetan edestä. Meidän länsimaisessa kulutuskulttuurissa elävien kulutus ja päästöt aiheuttavat sen, että eteläisen pallonpuoliskon asukkaat ylipäänsä joutuvat sopeutumaan ilmastonmuutokseen.

Mikä pahempaa, näillä valtioilla on historiallisten kehityskulkujen seurauksena käytössään vähemmän resursseja sopeutumiseen.

Kukapa ei ahdistuisi epäoikeudenmukaisuuden edessä

Me pohjoisen pallonpuoliskon korkean elintason yhteiskunnat ajamme globaalin etelän valtioita kuilun partaalle ilman realistisia keinoja sopeutua muutokseen. Me nuoret ilmastoaktiivistit tiedämme myös tämän, ja kukapa ei ahdistuisi tällaisen epäoikeudenmukaisuuden edessä.

Ilmastokriisi ei ole vain teknis-tieteellinen laskuharjoitus. Se on globaali ekologinen ja humanitäärinen kriisi, jossa panoksena ovat lukemattomien yhteiskuntien vakaus, ruokaturva ja hyvinvointi. Kun nuoret tietävät tämän, he eivät halua enää kuulla selityksiä ja vähättelyä. He haluavat kuulla, että aikuiset tarttuvat toimeen ja tekevät kaikkensa tilanteen muuttamiseksi.

Lue myös Matti Hietalan kirjoitus (17.3.2021):

Ei edes yritetä ymmärtää, vain muutos pysyvää

Jos kirjoitus (HäSa 9.3.) ei vastaa omia käsityksiä, leimataan kirjoittaja heti itsekkääksi, naiiviksi ja lyhytnäköiseksi populistiksi.

En ole väittänyt, että en arvosta tieteellistä tutkimusta. Ymmärrän tiedemaailmaa ja tiedettä ehkä jopa paremmin kuin monet arvostelijoistani.

Olen työelämässä toiminut ympäri maailmaa luonnontieteiden, matematiikan ja säätötekniikan parissa. En pyri suojelemaan nuoria totuudelta vaan auttamaan heitä liiallisessa ilmastoahdistuksessa.

Mallien monimutkaisuus ei lisää tarkkuutta

Mallien kuten ilmastomallienkaan monimutkaisuus ei lisää niiden tarkkuutta vaan lisää parametrien määrää ja samalla virheiden todennäköisyyttä. Mitä kauemmas tulevaisuuteen ennustamme ei etenevien virheiden vaikutusta voida poistaa ja sitä epävarmempia ennusteet ovat. Kannattaa mieluummin tarkkaan seurata, mitä todella tapahtuu ja millä nopeudella.

Eräs kirjoittaja väitti, että 90-luvulla ei tarvinnut arvuutella, onko jouluna lunta. Muisti pettää. Tilastoista näkee että Helsingissä sekä 1990- että 2010-luvulla oli mustia jouluja tai lunta alle 1 cm 6. Omana kouluaikanani 1950-luvulla mustia jouluja oli myös 6. Mustien joulujen määrä ei tilastollisesti poikkea viime vuosisadan ajoista, eikä vahvista ilmastonmuutosta.

Tehtiin mitä tahansa, merenpinta nousee

Tekivät ihmiset mitä tahansa, nousee merenpinta jatkossakin, kuten on tehnyt jo satoja vuosia. Suomessa jääkauden jälkeinen maankohoaminen kompensoi siitä suurimman osan. Merenpinnan nousuun ihmiskunta ehtii sopeutua hyvin, kuten yritin selittää. Sään ääri-ilmiöihin kuten hirmumyrskyihin ja rankkasateisiin joudumme aina varautumaan tuli ilmastonmuutos tai ei.

Eivät jääkarhut kuole sukupuuttoon. Luonnossa jotkut lajit aina taantuvat ja jotkut hyötyvät. Luonnolle hiilidioksidia pahempi uhka on ihmisen aiheuttama luonnonvarojen liikakäyttö ja luonnon saastuttaminen. Fossiilisten polttoaineiden käyttö loppuu muutenkin nopeasti, sillä ne yksinkertaisesti vain loppuvat. Tämän vuosisadan lopulla emme enää muutenkaan käyttäisi niitä polttoaineina, vaikka hiilineutraaliustavoitteita ei olisi keksitty.

Kaikki pakolaiskriisit eivät johdu ilmastosta. Ilmastosta johtuvat pakolaiskriisit taas eivät tapahdu hetkessä vaan monien sukupolvien aikana. Pakolaiskriisejä ei kannata pelätä, sillä ne korjaavat länsimaiden vääristynyttä ikärakennetta. Suomi tarvitsee lisää nuoria ihmisiä, jotta selviämme väestön vanhenemisen aiheuttamista haasteista. Vain muutos on pysyvää.

Matti Hietala

DI, fyysikko

Rimmilä