fbpx
Mielipiteet

Mielipide: Ilmastokeskustelun avainsanat ovat betoni, teräs, sähkö ja ruoka – Lukekaa ihmeessä Bill Gatesin kirja

SSAB:n Raahen terästehdas tammikuussa vuonna 2019. Kuva: Vesa Joensuu
SSAB:n Raahen terästehdas tammikuussa vuonna 2019. Kuva: Vesa Joensuu

Otsikon sanat ovat ilmastokeskustelun avaimia. Vain näiden välttämättömyystuotteiden valmistamisen aiheuttamien päästöjen alentaminen tekee mahdolliseksi sen että voimme saavuttaa puheissa ja päätöksissä vaaditun ilmaston lämpenemisen alentumistavoitteen. Tämäkin on mahdollista vain kaikin avustavin ratkaisuin.

Glasgow’n kokoukseen liittyen ainakin Hämeen Sanomat ja Helsingin Sanomat ovat pääkirjoituksissaan (2.11.) keskittyneet ilmastonmuutokseen ja todenneet myös siihen, että pelkillä päätöslauselmilla tavoitteita ei saavuteta. Hesari on jopa maininnut otsikon avainsanat.

Bill Gatesin kirja herätti ilmastotietoisuuteni

Minusta tuli todella ilmastointitietoinen vuodenvaihteessa, kun luin Bill Gatesin kirjan Kuinka välttää ilmastokatastrofi. (WSOY 2021, alk. How to Avoid a Climate Disaster, Penguin Books 2021).

Kirjassaan Gates kansantajuisesti ja sekä prosentein että grafiikan avulla selostaa, mitkä ja miksi aiheuttavat suurimman osan maailman hiilidioksidipäästöistä.

Suomen ja teräksen kohdalta tämä tuli hyvin selväksi kun huomattiin, että Raahen terästehtaan päästöt ovat seitsemän prosenttia maamme kokonaispäästöistä.

Amerikkalaisena Gates on lähtenyt siitä, että ilmastonmuutoksen torjuminen voidaan ja täytyykin lopulta hoitaa elinkeinoelämän ratkaisuin. Siirtymäkautena tarvitaan Gatesin mukaankin virallispäätöksiä, päästöoikeudet ja hiilitullit samoin kuin erilaiset avustusratkaisut tutkimukseen ja tuotekehitykseen ja tuet hiilivapaaseen valmistukseen, Suomessa esimerkiksi käy tuulisähkö.

Suomi elää metsästä ja metsässä

Suomi elää metsästä ja miksei myös metsässä, jos huomioon otetaan maamme mahdollisuudet käyttää hyväkseen metsiämme matkailu- ja virkistyskohteina.

Meillä on hyvät mahdollisuudet ylläpitää metsien hiilineutraalisuutta ja parantaakin sitä muiden ratkaisujen tueksi.

Itse jouduin työelämässä ensimmäisen kerran tekemisiin metsän kasvun ja hakkuiden määrän kanssa 1970-luvun alussa. Silloin metsämme kasvoivat puuta noin 60 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja puuta hakattiin tätä vähemmän.

Kiitettävää kehitystä luonnonsuojelunkin kannalta

Nykyään metsien kasvuksi arvioidaan 120 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja hakkuita on huomattavasti tätä vähemmän. Tämä kehitys on kiitettävää kaikkien osapuolten, niin työllisyyden, puunjalostusteollisuuden, matkailun kuin luonnonsuojelunkin kannalta. Ja tähän kehitykseen presidentti Sauli Niinistökin kiinnitti huomiota Glasgow’ssa.

Hyvät ihmiset, lukekaa ihmeessä Gatesin mainittu kirja. Siitä saatte normaalikansalaiselle rautaisannoksen hyödyllistä tietoa siitä miten ilmastokatastrofi voidaan välttää. Kirjan avustajaluettelo on amerikkalaiseen tapaan pitkä mutta vaikuttava.

Menot