Mielipide: Ilmastonmuutoksen riskit Hämeessä ovat vielä hämärän peitossa – Emme ole tunnistaneet uhkatekijöitä
Ilmastonmuutoksesta puhuttaessa keskustelun ytimessä ovat yleensä kasvihuonekaasupäästöt ja niiden vähentäminen. Hiilineutraali Hämeenlinna ja Suomi 2035 sekä esimerkiksi EU:n 55 prosentin päästövähennys vuoteen 2030 mennessä kaikki pyrkivät ilmastonmuutoksen hillintään eli ilmastopäästöjen vähentämiseen.
Ilmastonmuutos on kuitenkin jo täällä. Globaalisti maapallo on lämmennyt jo noin asteen verran ja Suomessa vastaava lämpeneminen on ollut kahdesta kolmeen astetta leveyspiiristä riippuen esiteolliseen aikaan verrattuna. Ilmastonmuutoksen vaikutukset tunnetaan yleisellä tasolla.
Äärimmäiset sääilmiöt, kuivuusjaksot, tulvat, terveysvaikutukset, uudet kasvitaudit, tuholaiset sekä vieraslajit ovat joitain esimerkkejä ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomessa ja Hämeessä.
Kokonaisvaltaisempaa turvallisuusajattelua
Ilmastoturvallisuudella tarkoitetaan kokonaisvaltaisempaa turvallisuusajattelua, jossa ilmastonmuutoksen riskit ja uhat tunnistetaan. Riskit voivat olla joko suoria, kuten edellä mainitut sään ääri-ilmiöt, tai ne voivat olla epäsuoria, kuten ilmastopakolaisuuden lisääntyminen lämpenemisen seurauksena. Oleellista on tunnistaa riskit ja varautua niihin.
Hämeessä ja myös muilla Suomen alueilla ilmastonmuutokseen varautumisen ja sopeutumisen työ on kuitenkin vasta alussa. Emme ole tunnistaneet kaikkia niitä uhkatekijöitä, joita ilmastonmuutos aiheuttaa toimintaympäristössämme.
Ja jos emme tunnista riskitekijöitä emmekä varaudu niihin, meidät yllätetään joka kerta uuden kriisin myötä.
Käytännön varautumistyötä esimerkiksi maatiloilla
Käytännön varautumistyö voisi olla esimerkiksi huoltovarmuuden parantamista maatiloilla kuivan kesän selättämiseksi.
Petäjävedellä koettu vesikriisi vuonna 2019 oli yksi esimerkki paikallisesta kuivuusriskistä. Toinen konkreettinen varautumistyön esimerkki voisi olla sekametsäisyyden suosiminen, jotta lämpenevässä ilmastossa viihtyvät tuholaiset eivät pääse aiheuttamaan merkittäviä metsätuhoja.
Sopeutumiseen liittyviä hankkeita alkamassa
Koska ilmastonmuutoksen riskit Hämeessä ovat kuitenkin vielä hämärän peitossa, on nyt starttaamassa kaksi ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvää hanketta.
Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella toimiva Ilmastoturvallisuuden parantaminen Hämeen maaseudulla (HITU) -hanke sekä pelkästään Kanta-Hämeen alueelle sijoittuva Hämeen kuntien ilmastotyön spurtti (HÄSPI) -hanke pyrkivät tunnistamaan ilmastoriskejä ja lisäämään tietoisuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksista Hämeessä.
Ensimmäinen keskittyy nimenomaan maaseutualueiden ilmastoriskeihin ja jälkimmäisessä hankkeessa perehdytään kaupunkiseutuihin.
Varautuminen on saatava käyntiin myös Hämeessä
Hankkeet ovat lähtölaukaus varautumistyölle, joka on saatava käyntiin myös Hämeessä.
Ilmastopäästöjen vähentämisestä tai hiilineutraaliustavoitteista voi olla montaa mieltä, mutta tosiasia on, että ilmasto on jo muuttunut ja lämpeneminen jatkuu edelleen. Paras skenaario olisi, että koko sopeutumistyötä ei tarvitsisi tehdä, mutta valitettavasti sen junan missasimme jo vuosikymmeniä sitten.
