Mielipiteet

Mielipide: Kansallinen huoltovarmuus suursijoittajien rahasampona

Voimalinjaa uusittiin Hämeenlinnassa heinäkuussa vuonna 2017. Kuva: Pekka Rautiainen
Voimalinjaa uusittiin Hämeenlinnassa heinäkuussa vuonna 2017. Kuva: Pekka Rautiainen

Nyt on tehty Ylen tilaamana oikein tutkimus, miksi sähkön siirto on kallista. On tehty ”uusi” havainto, jonka mukaan syy siirtohintojen korkeuteen on sähkömarkkinoiden sääntelyjärjestelmän valuvika. Tämä pitää osittain paikkansa, mutta tutkimus, tai ainakaan sen johtopäätökset eivät paneudu ongelman juurisyihin.

Sähkön siirtoyhtiöiden yksityistäminen ja sähköverkkojen myynti mahdollistettiin lakisääteisesti ja Kataisen (kok.) hallituksen tukemana 2010-luvun alussa.

Fortumin verkkojen myynti munausten munaus

Silloin valmisteltiin ja toteutettiin myös kohua herättänyt valtioenemmistöisen Fortumin sähköverkkojen myynti Carunalle, josta muodostuikin koko ongelman sylttytehdas ja munausten esimerkki.

Carunahan on niittänyt mainetta perusteettomilla hintojen korotuksilla, asiakkaiden halveksunnalla ja verojen kiertämisellä, jota näissä tapauksissa kutsutaan ”verosuunnitteluksi”.

Hämeessäkin tehty yrityskauppoja

Samoihin aikoihin täällä rakkaassa Hämeessämme tehtiin yrityskauppoja, jossa Hämeen Sähkö oy myytiin Vattenfallille 1997 ja edelleen perustetulle Elenialle 2012, jossa omistajina olivatkin jo pääosin ulkomaiset sijoitusrahastot.

Elenian omistajat myivät sähköverkot edelleen uusille sijoittajille 2017. Tässä myyntiketjussa Elenia paisui nykyisiin mittoihinsa Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen ja Pohjanmaan hallitsevaksi Suomen toiseksi suurimmaksi siirtoverkkoyhtiöksi.

Työkalu ahnaille sijoittajille

Ylen sinänsä oikein havaitsema sääntelyjärjestelmän heikkous onkin vain työkalu, joka antaa ahneille sijoittajille mahdollisuuden periä aiempaa suurempia voittoja kansallisilla monopolitoiminnoilla.

Kun yhtiön tasearvoa, joka on tässä lähes sama kuin yhtiön sähköverkon arvo kasvatetaan yrityskaupoilla keinotekoisesti vaikka verkon infrastruktuurin arvo ei muutu.

Nyt uusi laki antaa mahdollisuuden määrittää yhtiön tulovirtaa tasearvon ja investointien perusteella ja kaikelle tälle saadaan laskea lain määrittämä voittoprosentti. Näin ollen liikevoitto euroissa kasvaa jatkuvasti paitsi säävarman kaapeloinnin, niin pääosin yritysmyyntien arvonnousun perusteella. Ei ole ihme, että näin saadaan myös osittain järjettömät maakaapeloinnit vaikuttamaan pieneltä kustannuserältä.

Sähkölinjat metsittyneet

Kokonaan toinen asia on, että yhtiöiden siirryttyä kasvottomille sijoittajille loppui sähköverkkojen kunnossapito ja esimerkiksi johtoteiden raivaustyö kuin seinään. Osittain tästä syystä muutama talvimyrsky aiheutti kohtuuttomia vaurioita metsittyneillä linjoilla ja johti valtiojohtomme paniikkitoimiin sähkömarkkinalain uudistamisessa.

Oma sähkön kulutuksen seurantani osoittaa, että 2002–2012 kustannusjakauma oli siirto 30 % ja energia 55 % (loppu veroa). Tilanne alkoi jyrkästi muuttua 2013 ja nyt suhde on siirto 50 % ja energia 30 %.

Mitä tekee uusi sähkömarkkinalaki?

Aika näyttää millainen koronahallituksemme uusi sähkömarkkinalaki tulee olemaan ja pystytäänkö sillä estämään sijoittajien ahneus – epäilen? Omistajienhan ei olisi ollut koskaan mikään pakko lisätä voittojansa kuluttajien kustannuksella.

Varmasti näistä kokemuksista voidaan todeta, ettei Suomen huoltovarmuuden kannalta tärkeintä omaisuuttamme olisi koskaan pitänyt myydä sijoitusyhtiöille. 2013 asian puolustajana seisoi yksin Paavo Arhinmäki – ja hävisi.

Päivän lehti

20.10.2020

Fingerpori

comic