Mielipiteet

Mielipide: Kansallispuisto ja hirvieläinkolarit – Ajaako lahopuu onnettomuuksien ehkäisyn edelle?

Evo-keskustelussa käydään nyt läpi hirvieläinkolarit. Onko seuraavaksi majavien vuoro? Evo-keskuksen täytetty talttahammas vuonna 2009. Kuva: TA terho aalto
Evo-keskustelussa käydään nyt läpi hirvieläinkolarit. Onko seuraavaksi majavien vuoro? Evo-keskuksen täytetty talttahammas vuonna 2009. Kuva: TA terho aalto

Evon kansallispuistoa valmistelevan työryhmän puheenjohtaja Atte Korhola väitti metsästäjille järjestetyssä keskustelutilaisuudessa 12.4.2021, että ”selvitysten” mukaan hirvieläinkolarien määrä ei nouse kansallispuistojen alueella eikä niiden läheisyydessä.

Mutu-tiedon levittämiseen yhtyi tilaisuudessa myös työryhmään kuuluva ympäristöministeriön virkamies.

Kiistattoman riistavahinkorekisteriin perustuvan tilastotiedon mukaan Sipoonkorven, Teijon sekä Torronsuon kansallispuistojen läheisyydessä kolarimäärät ovat kaikissa tuplaantuneet tai jopa nelinkertaistuneet, vaikka esimerkiksi Sipoonkorvessa ja Teijossa metsästetään hirvieläimiä luonnonsuojelulain perusteella.

Lahopuu henkilövahinkojen estämisen edellä?

Voimmeko päätellä tästä, että lahopuu ajaa henkilövahinkojen estämisen edelle edellä mainittujen arvomaailmassa?

Samaisessa tilaisuudessa tiedetyöryhmän metsästykseen perehtynyt jäsen väitti, että heillä on ollut Evon alueella pienpetoja, kuten supikoiria seuraamassa riistakameroita, joihin he pystyvät perustamaan omia väitteitään näiden metsästykseen liittyen. Lupia tällaisten kameroiden asentamiseen ei ole kuitenkaan Metsähallitus heille myöntänyt.

Samaan hengenvetoon kaikki edellä mainitut henkilöt vannovat avoimen ja paikalliset huomioivan valmistelun nimiin.

Vääristely ei mahdu mihinkään oikeustajuun

Oikeustajuun ei millään mahdu, että tietojen vääristely tai jopa suora valehteleminen olisi minkäänlaisen hyväksyttävän valmisteluprosessin mukaista, olkoon kuinka uutta ja ihmeellistä valmistelua.

Mikäli edellä olevat esimerkit kuvastavat puolestaan tietämättömyyttä tai laiskuutta faktojen tarkistamiseen, ei sekään anna ruusuista kuvaa työryhmän toimintakulttuurista.

 

Kansallispuistoa valmistelu perustuu faktoihin

Erno Aholammi tukeutuu kritiikissään 12.4.2021 järjestetyssä tilaisuudessa esitettyihin puheenvuoroihin, joissa esitettiin kolarimäärien tuplaantuneen tai jopa nelinkertaistuneen joidenkin kansallispuistojen läheisyydessä.

Näillä tilastotiedoilla ei ole kuitenkaan todistusvoimaa, ellei niitä laiteta laajempaan kontekstiin. Tarvitaan vertailevaa dataa alueilta, joissa kansallispuistoja ei ole.

Hirvieläinten aiheuttamat liikenneonnettomuudet ovat lisääntyneet samalla tavalla myös niillä alueilla, joilla ei ole kansallispuistoja, mutta missä erityisesti valkohäntäkauriin kannat ovat runsastuneet.

Valkohäntäkauriiden määrä on kasvanut vuosia

Asian ydin onkin tässä. Valkohäntäkauriiden määrä on kasvanut vuosia, ja eläimiä on nyt maassamme ennätyksellisen paljon. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan niiden määrä on kahdessakymmenessä vuodessa lähes nelinkertaistunut runsaaseen 111 000 eläimeen. Hyvässä ravintotilanteessa kauriskanta lisääntyy erittäin tehokkaasti ja lisääntymistä on autettu myös ruokinnalla.

Kauriiden yleistyessä kolareiden määrä on kasvanut monella sadalla tapauksella joka vuosi. Vuonna 2020 valkohäntäkauriin aiheuttamia liikenneonnettomuuksia sattui yli 6 600.

Myös Evon alueen kantatiellä 53 välillä Ormajärvi–Auttoinen valkohäntäkauris on ollut liikenneonnettomuuksien selvästi suurin aiheuttaja vuosina 2017–2020.

Aholammin mukaan Sipoonkorven ja Teijon kansallispuistojen lähialueiden teillä hirvieläinten aiheuttamat onnettomuudet ovat kasvaneet, vaikka näissä puistoissa metsästetään hirvieläimiä. Tämä vahvistaa näkemystä, jonka mukaan hirvieläinonnettomuuksien lisääntyminen johtuu valkohäntäkauriiden lukumäärän yleisestä kasvusta, jolla ei ole mitään tekemistä kansallispuistojen kanssa.

Nuuksion ympäristössä ei ole havaittu hirvieläinkolareiden keskittymää

Kansallispuistoissa elävien hirvieläinten vaikutuksista liikenneonnettomuuksiin on vähän suoranaista tutkimusaineistoa. Ympäristöministeriön vuonna 2006 ilmestyneessä raportissa ”Metsästys Suomen kansallispuistoissa” viitataan YS-konsulttien yhdessä Tielaitoksen kanssa tekemään selvitykseen Uudenmaan tiepiirin alueen hirvionnettomuuksien sijoittumista.

Uudenmaan ainoan metsäisen kansallispuiston, Nuuksion, ympäristössä ei ole havaittavissa erityistä hirvieläinten aiheuttamaa kolarikeskittymää.

Kansallispuiston vaikutusta onnettomuuksiin ei ole voitu osoittaa

Ministeriön raportin mukaan Hämeen alueella hirvionnettomuuksia tiedetään tapahtuvan Karkkilassa lähellä Liesjärven kansallispuistoa.

Eniten onnettomuuksia tapahtuu syksyllä hirvien vaellus-, kiima- ja metsästysaikaan, minkä takia Liesjärven kansallispuiston vaikutusta onnettomuuksiin ei ole voitu tilastojen valossa osoittaa.