Mielipiteet

Mielipide: Kanta-Häme tarvitsee päivystävän akuuttisairaalan

Uusi sairaala (keskellä) tulee Ahvenistontien varteen, kun vanhat sairaala on viimesyksyisessä havainnekuvassa harjun päällä oikealla. Kuva: havainnekuva
Uusi sairaala (keskellä) tulee Ahvenistontien varteen, kun vanhat sairaala on viimesyksyisessä havainnekuvassa harjun päällä oikealla. Kuva: havainnekuva

Kiitos Kari Ilkkalalle (HäSa 3.5.) tärkeiden näkökulmien nostamisesta sairaanhoitopiirin taloutta ja Assi-sairaalaa koskevaan keskusteluun. Joitakin näkökohtia haluaisin Ilkkalan tekstin pohjalta kommentoida.

Nykyisten sairaalarakennusten korkeat tasearvot ovat todellakin seurausta takavuosikymmenten alimitoitetuista poistoista.

Korjausvelkaa ei ole kuitenkaan tietoisesti kerrytetty, vaan samalla tavalla kuin useissa muissa aikakautensa rakennuksissa sairaalan kunto rakennusteknisten arvioiden mukaan on sellainen, että tarvittaisiin keskeisimpien rakennusosien purku rungolle ja perusteellinen “putkiremontti”.

Tällaista peruskorjausvelkaa ei voi ennaltaehkäistä.

Nykyisellään viemäritukoksia on osastoilla kuukausittain eikä ole kauan siitä, kun viemäriputken sisältö vuoti miljoonan euron PET-kameran päälle, ja viime kesän helteillä happiputkistoon pääsi kertymään vettä. Kaikki ovat esimerkkejä kiireellisestä peruskorjaustarpeesta.

Rakennukset olisi mahdollista korjata, mutta korjausprojekti vaatisi viisi eri väistövaihetta ja matalan kerroskorkeuden vuoksi tarvittavaa modernia tekniikkaa olisi erittäin vaikeaa tai mahdotonta saada mahtumaan vanhaan rakennukseen, eikä moderneja toimintaprosesseja voitaisi moninkaan osin ottaa käyttöön.

Näistä syistä uudisrakennus osoittautui huolellisessa analyysissä kustannustehokkaimmaksi vaihtoehdoksi.

Oleellinen kysymys on, minkälainen sairaala Kanta-Hämeeseen tarvitaan?

Nyt on suunniteltu palvelutarjonnaltaan nykyisen kaltaista 24/7 päivystävää akuuttisairaalaa. Vanheneva väestö hyötyy päivystävästä akuuttisairaalasta.

Palvelutarve alkaa kasvaa noin 55 ikävuodesta lähtien eikä kyse tällöin ole “kerran elämässä” -tyyppisestä toiminnasta, vaan päivystystä tarvitaan toistuvasti.

Tällöin kantahämäläiselle ihmiselle ei ole aivan sama, onko päivystävä sairaala maakunnassa vai ns. laajan päivystyksen sairaaloissa toisissa maakunnissa.

Oma akuuttisairaala tuo työpaikkana, koulutus- ja tutkimusorganisaationa elinvoimaa koko maakunnalle.

Toistaiseksi poliittisessa päätöksenteossa näitä näkökulmia on painotettu, ja me virkamiehet toteutamme tätä näkemystä.

Samalla on tärkeää huomata, että taloudellisia resursseja tulisi riittää myös peruspalveluiden kehittämiseen, digitaalisten palveluiden käyttöönottoon ja kaikkiin muihin kuntien toimintoihin, joilla usein voi olla suurempi merkitys terveyden edistäjänä kuin sairaaloilla. Keskustelu resurssien käytöstä on siten oleellista.

On silti samalla syytä muistaa, että suunniteltu noin 320 miljoonan euron sairaalainvestointi vastaa noin puolentoista vuoden käyttökuluja, ja jos uusi rakennus on sekä merkittävästi energiatehokkaampi ja mahdollistaa tuotantoprosessien tehostamisen, investointi on mahdollista maksaa takaisin melko nopeasti.

Vaihtoehtona olisi sairaalan pienentäminen, joka tarkoittaisi luopumista joistakin päivystävän akuuttisairaalan toiminnoista: synnytyksistä, tehohoidosta ja merkittävästä osasta kirurgista toimintaa. Päivystyksestä merkittävä osa hankittaisiin sen jälkeen pohjoisesta Tampereelta tai etelästä HUS:n sairaaloista.

Lopuksi kysymys kuntien sairaanhoitopiiriin sijoittaman peruspääoman käytöstä kiinteistöjen tasearvojen alentamisen kattamiseen on mielenkiintoinen.

Olemme keskustelleet useamman tilintarkastusyhteisön kanssa, eikä asia näytä yksiselitteiseltä. Neuvotteleva virkamies Pasi Leppänen otti asiaan kantaa yksittäisenä virkamiehenä.

Kannanotto on toki merkittävä ja sen vuoksi sairaanhoitopiiri tarkastelee tilinpäätöksensä oikaisemista.

Näkisin kuitenkin, että asiaan tarvitaan periaatteellisempi kanta. Kyse on osittain myös kunnallisen itsehallinnon ja valtion keskushallinnon välisestä näkemyserosta.