Mielipiteet

Mielipide: Kaupunki on keksinyt nerokkaan keinon lypsää rahaa

Hämeenlinnan asemanseudun uusin maamerkki ja aikamme koko kuva: pysäköintilaitos Pööli. Kuva: Riku Hasari
Hämeenlinnan asemanseudun uusin maamerkki ja aikamme koko kuva: pysäköintilaitos Pööli. Kuva: Riku Hasari

Hämeenlinnan pysäköintiyhtiö ja kaupunki ovat varmaan mielestään keksineet nerokkaan ratkaisun lypsää rahaa pendelöitsijöiltä. Kaupungilla kun ei tunnu olevan mikään kiire neuvotella VR:n kanssa pysäköinnin yhdistämisestä junalippuun. Ehkä kannattaisi kiirehtiä, sillä kohta naru jää vetävän käteen.

Kaupunki on pakottamassa kaikki junalla kulkevat pendelöitsijät uuteen parkkitaloon ja samalla myös vaikeuttamassa asemanseudulla ja Sairiossa liikkumista asettamalla pysäköintirajoitukset koko alueelle.

Nyt kaupunki suunnittelee nyhtävänsä rahat pendelöitsijöiltä, koska muita pysäköintioikeuspaikkoja taloon ei ole käytännössä myyty, tai onhan niitä jokunen myyty, mutta määrä on niin pieni, että kukaan ei edes kehtaa määrää ääneen kertoa. Taas yksi parkkitalo, joka rakennetaan seisomaan tyhjilleen.

Valtaosa ei ole valmis maksamaan lainkaan

Pysäköintiyhtiö ja kaupunki ovat kovasti hehkuttaneet sitä, että nyt on päästy maltilliseen sopimukseen, kun vuosipalkkaa tarjotaan hintaan 726 euroa eli noin kolmella eurolla työpäivää kohden. Perusteluna on ollut se, että hinta on sama kuin muuallakin Hämeenlinnan kaupungissa. Huono perustelu, kun 70 % pendelöitsijöistä ei ole halukas maksamaan pendelöintiraadin tutkimuksen mukaan pysäköinnistä lainkaan.

Samaan aikaan – kaikki – väliasemat Helsingin ja Tampereen välillä tarjoavat ilmaista liityntäpysäköintiä vähintään omille asukkailleen tai kaikille sisältyen junalippuun.

Parkkitalo, jota ei olisi koskaan pitänyt rakentaa, on jo kohta pystyssä.  Maito on kaatunut maahan. Mitäpä sitten pitäisi tehdä? Vähintä on mitä kaupunki voi tässä tilanteessa tehdä, on nopeasti sopia VR kanssa pysäköinnin yhdistämisestä lipun hintaan – säädylliseen hintaan.

Työpaikalla käydään yhä harvemmin

Pendelöintiraadin tutkimuksen mukaan vain alle kahdeksan prosenttia käy työpaikalla joka päivä ja nyt koronan myötä tuo määrä on käytännössä vaihtunut nollaksi. Hyvin todennäköisesti juuri se joukko kasvaa, jotka pendelöivät 1–3 kertaa viikossa ja tai jopa harvemmin.

Kovin on mainostettu pysäköintiä kolme euroa per työpäivä, mutta lopulta sillä hinnalla juuri kukaan ei todellisuudessa saa pysäköintiä. Ihan tahallisesta silmänlumeelta lähinnä kuulostaa!

Jos pendelöi kolmena päivänä viikossa, maksu on viisi euroa päivässa, kahtena päivänä viikossa 7,7 euroa päivässä ja jos pendelöi yhtenä päivänä viikossa, niin kertamaksu tullee halvemmaksi ja ainakin riskit pienemmiksi.

Pysäköinnin hinta päivältä on 11–12 euroa työpäivän pituudesta riippuen. Oma lukunsa vielä on, että uskaltaako vuosipaikkaa ylipäätänsä edes ostaa, koska työmarkkinat ovat nykyään niin epävarmat.

Kaikki eivät todellakaan ole isotuloisia

Yli 50 prosenttia pendelöitsijöistä tienaa pendelöintiraadin tutkimuksen mukaan 50000 euroa alle vuodessa. Siten kaikki pendelöitsijät eivät todellakaan ole mitään isopalkkaisia, joiksi heidät usein mielletään.

Pysäköintitaloon pakottamista voi verrata siihen, että päiväkotimaksuja tai kiinteistöveroja nostettaisiin 726 euroa vuodessa, tai siihen, että nettopalkasta nipistettäisiin saman verran. Olisitko siihen itse valmis?

Tiedän myös todella monia perheitä, joissa kaksi aikuista pendelöi. Parkkimaksut voivat käytännössä kaataa tällöin koko talouden. Lakisääteisesti on määritetty, että vuokraa ei voi korottaa tolkuttomasti, samoin toimitaan myös muiden peruspalveluiden kuten sähkön osalta. Hämeenlinna toimii lain näkökulmasta harmaalla alueella ja vähintäänkin moraalisesti todella väärin.

Nykyinen ratkaisu ei ole edes välttävä

Se on selvää, että nykyinen ratkaisu ei ole tyydyttävä tai edes välttävä. Se ei ole myöskään kaupungin verotulojen näkökulmasta kestävä ratkaisu. On turhaa perustella sillä, että jokaisen tulee maksaa omat autokulunsa tai että on varaa maksaa pysäköinnistä, jos käyttää autoa.

Jo nyt Tampere on kulujen näkökulmasta yhtä houkutteleva kuin Hämeenlinna. Miksi muuttaa Hämeenlinnaan, jos siitä ei saa muuta hyötyä kuin pitkät työmatkat? Verotulojen vähennyttyä virheelliset päätökset tulevat vaikuttamaan ihan kaikkiin, myös siihen Lammin mummoon, joka ei koskaan edes junalla matkusta.

Se siitä hiilineutraaliudesta!

Nykymalli johtaa siihen, että oma auto tai kimppakyydit alkavat houkuttaa yhä enemmän. Se siitä hiilineutraaliudesta! Kun uudet logistiset reitit on löydetty, on selvää, että junat pysähtyvät Hämeenlinnassa entistä harvemmin.

Kun Hämeenlinnasta ei tule enää tarpeeksi matkustajia, niin VR taputtaa karviaisia käsiään ja lopettaa Hämeenlinnassa pysähtymisen. Kun vuorovälit harvenevat, niin eipä tänne huonojen yhteyksien kaupunkiin enää kukaan muutakaan. Nykyisetkin pendelöitsijät nostavat kytkintä heti kun pystyvät. Oikoradan suunnittelijoille Hämeenlinna on tekemässä syötön suoraa lapaan.

Tie vie kriisikuntien joukkoon?

Tuhon kierre on valmis. Jos korona ei vie Hämeenlinnaa kriisikuntien joukkoon, niin pendelöitsijöiden poismuutto viimeistään vie. Se ei näy ehkä heti vaan viipeellä. Sen jälkeen voidaankin alkaa miettiä, halutaanko liittyä etelän vai pohjoisen suuntaan.

Mutta onneksi meillä on sentään hieno ja uusi parkkitalo. Ehkä joku keksii sille vielä jotain fiksumpaa käyttöä?

Päivän lehti

30.10.2020

Fingerpori

comic