Mielipiteet

Mielipide: Kirkko vankalla perustuksella – silti vaarassa sortua Valkeakoskella

Valkeakosken kirkko on rakennettu vuonna 1969. Kuva: Vilma Lehtonen
Valkeakosken kirkko on vihitty käyttöönsä vuonna 1969. Kuva: Vilma Lehtonen

Valkeakosken kirkko on vaarassa sortua. Välttämättömät korjaukset maksavat maltaita, useita miljoonia euroja! Rakennuksen purkamiseen lupaa hakevien seurakunnan päättäjien mielestä kirkko pitää purkaa taloudellisista syistä, kohtuuttomana rasitteena.

Kirkko ei perustuksiltaan horju eikä kaadu, ei ainakaan sataan vuoteen. Karkea korjausarvio on perusteeton, rakennusalan asiantuntijat vakuuttavat.

Pintapuolisesti rapistuneen kohtalon hetket ovat kuitenkin nyt käsillä. Kirkkohallitus päätyi jo viime syksynä Tampereen tuomiokapitulin kannalle ja hylkäsi kirkon purkupäätöksen hyväksymisestä tehdyn valituksen.

Kirkon kohtalo saattaa ratketa hallinto-oikeudessa, minne purkutuomiosta on seuraavaksi valitettu. Läpihuutojuttu ei kirkon hävittäminen ole, sillä asiasta on jouduttu äänestämään lähes tasaluvuin. Oikeus onkin pyytänyt lisäselvityksiä.

Purkuluvan hyväksyntää seurakunta hakee palkatun konsultin arviolaskun pohjalta. Korjaussumma pelästytti päättäjät, reilusti yli 5 miljoonaa euroa. Vaihtoehtoja kunnostustöille ei ole pyydetty, ei myöskään tarkkaa urakkatarjousta.

Komean kirkon, kaupungin ainoan suuren juhlatilan, hävittäminen on herkkä asia. Valkeakoskelaiset ovat hämmentyneitä, olivat he sitten mitä mieltä tahansa purkamisesta. Kirkon pelastamiseksi on koottu purkua vastustavien tueksi arvovaltainen työryhmä.

Työryhmä pitää purkuluvan perusteena olevaa pakkokorjausta täysin ylimitoitettuna. Kunnostus voitaisiin toteuttaa vaiheittain, alkuun jopa hieman yli miljoonalla eurolla ja usean vuoden aikana.

Tuskin yhtä uskomattomia väitteitä ja uhkakuvia on esitetty totena, kuin tämän nyt tasan viisikymmenvuotiaan kohdalla. Useat koskilaiset epäilevät, että luottamushenkilöitä on johdettu harhaan, viety kuin pässiä narusta.

Kirkko seisoo höpöpuheista huolimatta tukevasti paaluperustuksella, eikä lisätukea kaipaa. Yksikään pappi ei saa sen takia kenkää, että kirkko säilytetään järkevästi kunnostaen. Maalämpö, julkisivutiilien kiinnitys ja ikkunaremppa eivät seurakunnan taloutta kaataisi.

Arkkitehti Veikko Larkaksen piirtämä kirkko oli aikanaan 1969 melkoinen saavutus. Kirkkosali on saanut esiintyjiltä jatkuvasti kiitosta akustiikastaan. 39-äänikertaisia urkujakin on kiitelty harvinaisen hyviksi. Vuorineuvos Juuso Walden lahjoitti komean lasimaalauksen ja sopi osaltaan tonttikaupan.

Tuhatpaikkainen kirkko on lukemattomia kertoja täyttynyt ääriään myöten kristillisistä tilaisuuksista, konserteista ja erilaisista paikallisista tapahtumista. Kävijöitä on ollut tuhansia vuosittain, vaikka kirkko on ollut talvikaudet jo pitkään suljettuna. Kovat kävijämäärät on nyt autuaasti unohdettu.

Vanhojen kirkkojen ylläpito on ympäri maata käynyt yhä raskaammaksi seurakuntaväen supistuessa. Euroopassa kirkkoja on muokattu yhteisiksi olohuoneiksi, tapahtumakeskuksiksi, joihin tullaan luontevasti myös hiljentymään arkikiireiden keskeltä.

Suomessa seurakunnat joutuvat harkitsemaan taloudellisista syistä perinnerikkaiden arvorakennustensa monipuolisempaa ja tehokkaampaa käyttöä. Toiminnallisuus ja uuskäyttö edellyttävät mm. penkkirivien poistamista. Tilalle tulee Tampereen kirkkoihinkin tuoleja ja pöytiä.