Mielipiteet

Mielipide: Korona ei tartu huhtikuun kuntavaaleissa – eihän!

Tässä äänestetään lokakuun 2012 kuntavaaleissa Tiiriön Prisman ennakkoäänestyspaikalla Hämeenlinnassa. Kuva: Markku Tanni
Tässä äänestetään lokakuun 2012 kuntavaaleissa Tiiriön Prisman ennakkoäänestyspaikalla Hämeenlinnassa. Kuva: Markku Tanni

Hallitus on julistanut Suomeen poikkeusolot pahentuneen koronatilanteen vuoksi. Käytännössä seitsemän sairaanhoitopiirin ja muun muassa Kanta-Hämeen alueella ohjataan otettavaksi käyttöön tason 2 eli leviämisvaiheen tiukimmat rajoitukset. Näihin rajoituksiin kuuluu muun muassa yli kuuden hengen kokoontumisrajoitus.

Kuntavaalit on tarkoitus pitää 18. huhtikuuta. Vaalien lopullisesta järjestämisestä päätetään vielä eduskunnassa, ja puolueiden puoluesihteerit tulevat asian tiimoilta kokoontumaan lähipäivinä.

Toivottavasti kuntavaalikiima ei voita

Toivottavasti asiassa ei tule voittamaan kuntavaalikiima ja poliittinen peli, vaan asiassa menetellään siten, että tärkein ja ratkaiseva asia on ihmisten terveys. Suomessa on selvitty tähän asti koronakriisissä hyvin kansainvälisessä vertailussa.

Miksi pian hyvin tiukkojen koronarajoitusten jälkeen järjestettäisiin tällainen ja vielä nimenomaan suuri julkinen tapahtuma, joka pakosti johtaisi koronatartuntojen jyrkkään kasvuun?

Onko rajoituksilla yhteys kuntavaalien ajankohtaan?

Mieleen voi helposti juolahtaa joidenkin epäilys, että uudet tiukemmat rajoitukset ja varsinkin niiden ajankohta ovat myös paljolti yhteydessä siihen, että kuntavaalit voidaan huhtikuussa järjestää, kun näillä rajoituksilla saadaan ensin painettua koronan ilmaantuvuuslukua paljon alemmas juuri ennen vaaleja. Toivottavasti tämä joidenkin epäilys on täysin väärä.

Miksi yhtäkkiä heitetään käytännössä täysin romukoppaan tiukat 6–10 hengen kokoontumisrajoitukset? Tämä huolestuttaa minua turvallisuusalan ammattilaisenakin. Halutaanko, että huhtikuussa pidettäväksi määrätyt kuntavaalit tullaan muistamaan koronalinkona?

Mitä seuraa, kun ihmiset eivät uskalla lähteä äänestämään?

Halutaanko, että huhtikuun kuntavaalit tullaan muistamaan Suomen poliittisessa historiassa yhdestä ennätyksestä, alle 50 prosentin äänestysaktiivisuudesta, kun ihmiset eivät uskalla lähteä äänestämään – toteutuuko mielestänne silloin demokratia?

Jos halutaan pitää äänestyspaikassa varsinaisena vaalipäivänä kiinni kahden metrin turvavälistä, suoritetaan joka äänestäjän jälkeen desinfiointitoimenpiteet ja vaalihuoneistoon tai -tilaan otetaan kerrallaan enintään 6–10 äänestäjää, ja huolehditaan vaalihuoneiston ulkopuolella tarkasti myös turvaväleistä jonossa, niin riittääkö silloin todella yksi varsinainen vaalipäivä, jos merkittäviä määriä äänestäjiä käy silloin äänestämässä.

Vaalilautakuntiin ja vaalitoimikuntiin on ollut myös vaikeuksia saada tarpeeksi virkailijoita – tiedän monen vaalikonkarinkin kieltäytyneen. Miksi vaaleja ei voida suosiolla siirtää aikaisintaan elo-syyskuulle, kun suurin piirtein kaikki koronarokotuksen haluavat on saatu silloin rokotettua ja koronaepidemia on silloin kaiken todennäköisyyden mukaan laantunut?

Joka kunnassa on toimiva valtuusto

Maassamme on joka kunnassa edellisissä vaaleissa valitut valtuustot, jotka ovat päätöksentekokykyisiä. Miksi ei voitaisi vielä pidentää niiden toimikautta vielä muutamalla kuukaudella? Miksi nimenomaan julkisen vallan toimenpiteillä aiotaan turhaan vaarantaa kuntalaisten terveyttä, jos vaalit pidetään huhtikuussa?

Tämä on korostetusti täysin minun henkilökohtainen mielipiteeni – keskustelunaloittajaksi!

Lue myös:

Perussuomalaiset ei hyväksy kuntavaalien siirtoa (25.2.2021)

Tasapuolisten kuntavaalien toteutus on vaikeaa (24.2.2021)