Mielipiteet

Mielipide: Kunnissa velkaantumista yritetään naamioida eri tavoin

Tälle paikalle alkaa nousta uusi koulukeskus Janakkalan Turengissa. Hankkeen rahoittajasta Kuntarahoitus Oyj:sta tulee uuden rakennuksen omistaja, jolle kunta maksaa vuokraa arviolta noin 800 000 euroa vuodessa. Kuva: Pekka Rautiainen / HäSa
Tälle paikalle alkaa nousta uusi koulukeskus Janakkalan Turengissa. Hankkeen rahoittajasta Kuntarahoitus Oyj:sta tulee uuden rakennuksen omistaja, jolle kunta maksaa vuokraa arviolta noin 800 000 euroa vuodessa. Kuva: Pekka Rautiainen / HäSa

Lääkärit ilman rajoja on tunnettu kansainvälinen humanitäärinen avustusjärjestö, joka hoitaa katastrofien uhreja maailman laajuisesti.

Järjestö perustettiin Pariisissa vuonna 1971 ja se täyttää tämän vuoden joulukuussa 50 vuotta. Tarve sen tuottamalle avustustoiminnalle näyttää edelleen kasvavan.

Kasvussa vaikuttaa olevan myös Suomen eduskunnassa kansanedustajien vasemmalta laidalta esitetty käsitys siitä, että ”velkoja ei tarvitse ylipäätään maksaa takaisin”.

Perustuneeko tähän vai johonkin muuhun periaatteeseen se, että Suomen valtion velanottoa kasvatetaan koko nykyisen hallituskauden ajan aina vuoteen 2023 saakka? Menettelyä voidaan pitää vastuuttomana, koska joskus otetut lainat on kuitenkin maksettava takaisin.

Velanotto ilman rajoja kostautuu velallisille, tässä tapauksessa meille suomalaisille ennemmin tai myöhemmin. Sellainen perustelu, että lainojen takaisinmaksu hoidetaan talouskasvun avulla, on kestämätön siksi, että maapallon kantokyky asettaa rajat ”ikuiselle” talouskasvulle.

Menossa olevasta ilmastomuutoksesta päätellen rajat tulevat vastaan hyvinkin nopeasti.

”Vastaa nykyistä velkamäärää”

Kuntatasolla velkaantumista yritetään naamioida eri tavoin. Ikään kuin sitä ei tapahtuisikaan, jos investointikohteet vuokrataan (leasing) tai kohteen omistajaksi hankitaan jokin ulkopuolinen taho.

Janakkalassa aloitetaan nyt elokuussa uuden koulukeskuksen rakentaminen Turenkiin. Urakkasumma on noin 28 miljoonaa euroa. Muutaman vuoden kuluttua on tarkoitus tehdä vastaavanlainen koulukeskus myös Tervakoskelle ja lisäksi pari pienempää koulua, yksi kumpaankin taajamaan.

Laskemalla yhteen pelkästään kahteen koulukeskukseen tarvittava rahamäärä päädytään noin 56 miljoonaan euroon, mikä vastaa suurin piirtein Janakkalan kunnan nykyistä velkamäärää.

Molempien koulukeskusten valmistumisen jälkeen olisi Janakkalan kunnalla siis velkaa yhteensä runsaat 110 miljoonaa euroa ja tarvetta edelleen parin uuden koulun rakentamisen rahoittamiselle.

”Asiaa ei tarvitse päästää niin pitkälle”

Tässä vaiheessa kriisikunnan kriteerien täyttyminen olisi jo kovin lähellä ja voitaisiin ryhtyä odottelemaan valtion mustien autojen ilmestymistä kunnantalon pihalle. Mutta ei hätää, asiaa ei tarvitse päästää niin pitkälle.

Kun koulut toki tarvitaan eikä Janakkalan kunnalla ole edellytyksiä omistaa niitä, omistakoot koulut sitten joku muu. Turenkiin tulevan koulukeskuksen omistajaksi ryhtyy julkisuudessa olleiden tietojen perusteella Kuntarahoitus Oyj.

Turengissa koululaiset tulevat siten käymään Kuntarahoituksen koulua, eivät Janakkalan kunnan koulua. Muille kouluille löytynee myöhemmin lisää omistajia kuten esimerkiksi kuntien eläkevakuutusyhtiö Keva, Eläkevakuutusyhtiö Varma tai jokin kansainvälinen kiinteistösijoitusrahasto.

”Osamaksulla ostetut koulut eivät ole kestävä ratkaisu”

Oleellista tällaisissa järjestelyissä on, että kouluinvestointien pääomakulut siirretään kunnalta koulujen omistajille ja kunta maksaa korot, lainojen kuoletukset ja muut kulut koulujen omistajille vähitellen vuokriin sisällytettyinä korkeina maksuina. Koulujen hankinta tapahtuu siis osamaksulla eikä kunnan kirjanpidollinen velkaantuneisuus lisäänny.

Onko tällainen kestävä järjestely? Uskokoon, ken tahtoo. Jotkut saattavat vielä muistaa pölynimurikauppiaat, joita kierteli 1960- ja 1970-luvuilla Suomessa vakuuttelemassa, että ainut järkevä tapa hankkia pölynimuri on ostaa se osamaksulla. Enää ei pölynimurikauppiaita ole aikoihin nähty.

Janakkalassa on paikallaan noudattaa taloudenpidossa kohtuullisuutta ja katsoa, mihin on todella varaa ja mihin ei. Kuntapalvelujen tärkein osa, koulu- ja sivistystoimen palvelut on kaikissa kunnissa järjestettävä hyvin, mutta samalla on toimittava niin, että kunnan tulot riittävät muodostuviin kuluihin.

Osamaksulla ostetut koulut eivät ole kestävä ratkaisu, niin kuin eivät olleet osamaksupölynimuritkaan.

Menot