fbpx
Mielipiteet

Mielipide: Kuntien puutteellinen päätöksenteko pilaa vesistöjä

Paroisten jätevedenpuhdistamon ilmastusallas Hämeenlinnassa syyskuussa 2019. Kuva: Pekka Rautiainen
Paroisten jätevedenpuhdistamon ilmastusallas Hämeenlinnassa syyskuussa 2019. Kuva: Pekka Rautiainen, arkisto

Lähes kaikissa Suomen kunnissa esiintyy ongelmia jätevesien puhdistamisessa ja puhdistettujen vesien edelleen käytössä. Vaikka jätevesi kyetään teknisesti puhdistamaan juomakelpoiseksi, on tämä toiminta kallista eikä sitä voida taloudellisesti käyttää suurten vesimäärien käsittelyyn.

Näin on jouduttu päättämään epäpuhtauksien raja-arvoista, joiden saavuttamisen jälkeen voidaan vedenpuhdistamoista poistuva vesi johtaa ympäröivään luontoon, useimmissa tapauksissa vapaisiin luontovesistöihin, kuten esimerkiksi Helsingin kaupungin ja useiden Uudenmaan kuntien käyttämä meriviemäriputki Viikin jätevedenpuhdistamolta kauas merelle osoittaa.

Itämeren biologinen tila ei tällaisesta toiminnasta parane, mutta muita varteenotettavia keinoja ei toistaiseksi ole haluttu ottaa käyttöön.

Kanta-Hämeessä huonoja esimerkkejä

Meillä maakunnassa on paikallisesti havaittu useita tilanteita, joissa kunnallinen päätöksenteko ei ole kyennyt vastaamaan käytännössä esiintyneisiin haasteisiin.

Huonoina esimerkkeinä voidaan mainita Hämeenlinnan kaupungin suhtautuminen entisen ravintolalaiva Teemun öljypäästöihin ja takavuosilta Janakkalan Vesi -liikelaitoksen suunnitelmat johtaa jätevedet puhdistamattomina vedenpuhdistamon remontin aikana suoraan Hiidenjokeen.

Onneksi tässä ja myös ravintolalaivan tapauksessa järki voitti ja asioista saatiin kelvolliset päätökset aikaan, tosin vasta pakon edessä monivuotisen vatuloinnin jälkeen.

Tilanne on erityisen hälyttävä ja se johtuu siitä, että kaupungeissa ja kunnissa valtuutettujen ja viranhaltijoiden joukossa on aivan liian vähän vesistöasioita hallitsevia henkilöitä. Joissakin kunnissa, kuten esimerkiksi Mäntsälässä kaikki vesistöasiat on sopimuksin ulkoistettu muiden tahojen hoidettaviksi.

Kuntaorganisaatioissa ei ole lainkaan vesistötietämystä, ei Mäntsälässä eikä Janakkalassa. Jatkuessaan pitkäkestoisena johtaa tällainen menettely vesistöjen tilan kannalta yhä kehnompaan kehitykseen.

Lisää ympäristökoulutusta

Asiantilan parantamiseksi on ympäristö- ja vesistötietämystä kaikissa kunnissa parannettava niin valtuutettujen kuin viranhaltijoidenkin ympäristökoulutusta lisäämällä.

Myös kolmannen sektorin toimijoilla, esimerkkeinä Vanajavesikeskus ja Mustijoesta elävä lohijoki ry, voi olla suuri panos vesistötiedon lisäämisessä, jätevesien hallinnan ja vesistöjen suojelun sekä vesistöjen erilaisten ennallistamis- ja kunnostustekojen toteuttamisen tukijoina.

Puhtaiden ja elinvoimaisten vesistöjen merkityksen ymmärtäminen on ensiarvoisen tärkeää kuntien päätöksenteossa, viranhaltijatoiminnassa ja erityisesti myös maanomistajien keskuudessa.

Nykytiedon valossa taajamien hulevedet, teollisuuden päästökuormitus ja maatalouden ravinnepäästöt ovat kaikki pikaisia parannustoimia vaativia kohteita.

Parhaita esimerkkejä vesistöjä arvostavasta ja tiedostavasta pitkäjänteisestä ympäristötoiminnasta ovat Vanajavesikeskuksen toiminta Kanta-Hämeen alueella sekä Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry:n toimet Itäisellä Uudellamaalla.

Paikallisina toimijoina HS-Veden ja Janakkalan Vesi -liikelaitoksen on pystyttävä kehittämään toimintaansa tulevaisuudessa investointien avulla niin, että vesistöjen tila ei enää vaarannu eivätkä päästöt lisäänny, ja päästään toteuttamaan sellaisia toimia, joiden seurauksena vesistöjen ja vesieliöstön tila sekä virkistyskäyttöarvot saadaan kohenemaan pysyvästi kestävällä tavalla.

Vesistöt ovat keskeinen osa sitä luontoympäristöä, joka meidän on kyettävä luovuttamaan nykyistä paremmassa kunnossa tuleville sukupolville.

Menot