Mielipiteet

Mielipide: Kuolevan turvealan tekohengittäminen ei ole järkevää

"Monelle alan yrittäjälle ja työntekijälle löytyy uusia työmahdollisuuksia soiden ennallistamisesta ja soiden kasvatuskäytöstä."
Heinäkuu on yleensä turvetuotannossa parasta nostokautta. Arkistokuva kesältä 2014. Kuva: Nina Airisto
Heinäkuu on yleensä turvetuotannossa parasta nostokautta. Arkistokuva kesältä 2014. Kuva: Nina Airisto

Matti Hietala kritisoi mielipiteessään (Häsa 26.4.) Suomen ilmastotavoitteita ja turpeenpoltosta luopumista. Hänen mukaansa Suomen tulisi luopua vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteesta. Hän väittää virheellisesti, että tavoitteet eivät perustuisi kansainvälisiin sitoumuksiin ja että asettamillamme tavoitepäivämäärillä ei olisi ilmaston kannalta merkitystä.

Suomi on Pariisin ilmastosopimuksessa sitoutunut pyrkimään toimiin, joilla ilmaston lämpeneminen rajataan 1,5 asteeseen. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi hiilineutraalius on saavutettava mahdollisimman nopeasti. Turpeen poltosta luopuminen on tärkeä askel kohti ilmastokestävyyttä.

Turpeella tuotetaan vain vajaa viisi prosenttia Suomen energiasta, mutta se aiheuttaa yli 10 prosenttia Suomen kokonaispäästöistä. Se on ilmastolle jopa kivihiiltä haitallisempi polttoaine. Turpeenpoltosta luopuminen on helpoin suuri ilmastoteko, jonka Suomi voi tehdä hiilineutraaliuden eteen. Turpeelle säilyy edelleen markkinoita mm. maatalouden kuivikkeena ja kasvihuoneiden kasvualustana.

Turvealan omien laskelmien mukaan turve työllistää Suomessa välilliset vaikutukset mukaan lukien vain 4 200 ihmistä. Tätä voi verrata esimerkiksi koronan vuoksi vaikeuksissa olevaan tapahtuma-alaan, joka työllistää lähes 200 000 ihmistä.

Turvealan työntekijät tarvitsevat luonnollisesti muutosturvaa ja tukea uudelleenkoulutukseen. Monelle alan yrittäjälle ja työntekijälle löytyy uusia työmahdollisuuksia soiden ennallistamisesta ja soiden kasvatuskäytöstä. Kuolevan turvealan tekohengittäminen ei ole järkevää.

Käyttö vähentyy ilman valtion toimiakin

Hietalan teksti sisältää myös asiavirheitä. Hän väittää, että Suomen tavoitteena on lopettaa turpeenpoltto vuoteen 2030 mennessä, vaikka todellisuudessa hallituksen tavoite on energiaturpeen käytön puolittaminen siihen mennessä. Tällä hetkellä turpeen käyttö toki vähentyy huomattavasti nopeammin ilman valtion toimiakin. Hallituksen tavoitetta voidaankin perustellusti kritisoida liian lepsuksi, ilmaston kannalta olisi tärkeää todellakin saada turpeenpoltto loppumaan mahdollisimman nopeasti.

Hietalan huoli energiaturpeen korvaamisesta tuontihakkeella on aiheellinen, ja Suomessa onkin panostettava polttoon perustumattomiin ratkaisuihin kaukolämmöntuotannossa. Puun ja muun uusiutuvan biomassan polton tulee olla vain siirtymävaiheen ratkaisu. Erityisesti lämpöpumppujen käyttöä ja hukkalämmön talteenottoa tulee edistää.

On tärkeää luoda yrityksille ennakoitava toimintaympäristö, jossa vähähiiliseen tuotantoon investointiin kannustetaan. Turve ei kuulu osaksi tulevaisuuden energiapalettia.