Mielipiteet

Mielipide: Lapsilla on oikeus liikunnan riemuun

Hattelmalan päiväkotilasten mäenlaskuriemua yli kymmenen vuoden takaa eli vuoden 2008 marraskullta. Kuva: MT = Markku Tanni
Hattelmalan päiväkotilasten mäenlaskuriemua yli kymmenen vuoden takaa eli vuoden 2008 marraskullta. Kuva: Markku Tanni

Opiskellessani 1970-luvun lopulla Rauman opettajankoulutuslaitoksessa kävimme liikunnanopettaja Heikki Rahikaisen kanssa rakentavia keskusteluja lapsen liikunnan tarpeesta luonnollisena osana lapsen kehitystä.

Olen tullut siihen ikään, jossa ihminen alkaa katsella elämäänsä myös taaksepäin. Olen usein pohtinut erityisesti päiväkodin liikuntakasvatusta ja sen merkitystä lapsen kokonaisvaltaiselle kehittymiselle. Olen pohtinut, miten liikuntaa voisi integroida muihin sisältöalueisiin niin, ettei sitä koettaisi ainoastaan erilliseksi tuokioksi vaikkapa kerran viikossa.

Taas tulevat valjaskelit

Työtoverini totesi alkutalven viimassa, että taas tulevat valjaskelit. Tämä toteamus viittasi hiekan jäätymiseen, ilman kylmentymiseen ja siihen, ettei lapsilla ollut muuta tekemistä ulkona kuin hevosleikki valjaiden avulla. Toinen lapsista juoksi edellä hevosena valjaisiin puettuna ja ystävä perässä ohjastajana.

Olin järkyttynyt kun syksyllä uutisoitiin, että päiväkotien pihalle pitäisi istuttaa kunttaa, jotta lapset saisivat kosketuksen luontoon ja samalla heidän vastustuskykynsä kasvaisi. Tottahan tämä toki on, mutta hiukan keinotekoista.

Arvo Ylppö sanoi jo aikaoinaan…

Muistan jo aikoinaan, kun arkkiatri Arvo Ylppö totesi: ”Jokaisen lapsen pitäisi päästä nuolemaan lehmänlantaista kalossia, niin kyllä vastustuskyky kasvaa.”

Pihalla pitäisi olla kiviä ja kantoja, puunrunkoja, pieni metsäalue, avoin kenttä, mäennyppylä pulkalla laskuun jne.

On olemassa suosituksia siitä, kuinka paljon lapsen tulisi päivittäin liikkua. Puhutaan useista tunneista päivässä. Tämä toteutuu, kun hyväksymme, että lapsella on luontainen liikunnan tarve.

Liikuntaleikit, kävely päiväkotiin, pihaleikit, mäenlasku, puissa ja kallioilla kiipeily ovat lasten perusliikuntaa parhaimmillaan, eivätkä maksa kuin mahdollistamisen vaivan.

Liikunnan avulla oppii monenmoista

Perustaitojen lisäksi liikunnan avulla lapsi oppii keskittymiskykyä, kuuntelemaan ohjeita ja tuntemaan oman kehonsa ja sen hallinnan.

Lapsen itsetunto ja minäkuva voimistuvat. Eikä ollenkaan vähäisimpänä vaikutuksena ole se, että kielellinen ja matemaattinen ajattelu kehittyvät.

Tämä ei synny itsestään, vaan meidän aikuisten on luotava myönteinen ja kannustava ilmapiiri liikuntahetkiin sekä liikuntaan salliva asenne, kannustettava ja autettava. Aikuisen malli on myös eri tilanteissa tärkeää. Se rohkaisee lasta yrittämään yhä uudelleen.

Ensimmäiset kuusi elinvuotta

Venäläinen kirjailija Leo Tolstoi on todennut, että lapsen syntymän ja kuudennen ikävuoden välillä on iäisyys, jonka aikana kaikki merkittävä tapahtuu lapselle. Tässä meille vanhempina ja kasvattajina on haastetta aivan tarpeeksi.

Jonkinlainen metsikkö ja mäenkumpare löytyy meidän kaikkien lähiympäristöstä. Luonto on ehtymätön ja alati uusiutuva tiedon, elämysten ja oppimateriaalin lähde. Meillä on linnan seudun, Aulangon ja Ahveniston kulttuurimaisemat – otetaan ne lasten kanssa haltuun.

Kun kerroin 1990-luvulla Uppsala-talon päiväkodin pihalla, että lähdemme lasten kanssa kirjastoon ja Linnanpuistoon, kaivoi eräs äiti taskustaan bussirahan. Kerroin hänelle, että me menemme kävellen. Tehkää tekin niin.