Mielipiteet

Mielipide: Lapsiystävällisessä kunnassa pitää olla maailman parhaat lähikoulut

Janakkalan Löyttymäessä jätettiin kyläkoululle jäähyväisiä toukokuun lopulla vuonna 2013. Kuva: Juhani Salo
Janakkalan Löyttymäessä jätettiin kyläkoululle jäähyväisiä toukokuun lopulla vuonna 2013. Kuva: Juhani Salo

Koulujen päättymistä juhlittiin viime viikonloppuna. Lasten ja nuorten riemu ja into loistivat kilpaa auringon kanssa. Kuntapäättäjien tehtävänä on myös tulevalla valtuustokaudella varmistaa, että jokainen hämeenlinnalainen nuori voi peruskoulunsa päättyessä iloita ja katsoa tulevaisuuteen luottavaisena.

Peruskouluilla pitää olla resurssit ja puitteet tarjota laadukasta opetusta turvallisessa ympäristössä. On varmistettava, että jokaisella nuorella on peruskoulun jälkeen riittävä osaaminen pärjätä ammatillisissa opinnoissa tai lukiossa. Osaamisen rapautuminen on huolestuttava ilmiö.

Peruskoulun päättävien taidoissa on puutteita

Peruskoulun päättävien perustaidoissa on yleisellä tasolla havaittu puutteita, jotka näkyvät jo monissa tutkimuksissa.

Pisa-tutkimuksen mukaan suomalaisnuorten osaamistason lasku on ollut lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä 2010-luvulla kaikkien osallistujamaiden suurimpia.

Uusimman Pisa-tutkimuksen mukaan 13,5 prosenttia peruskoulun päättäneistä koko maan tasolla ei osaa lukea jatko-opintojen edellyttämällä tavalla. Huolestuttavaa on myös, että suomalaistyttöjen ja -poikien osaamisen ero lukutaidossa on OECD-maiden suurin. Sukupuolten väliset oppimiserot tyttöjen hyväksi syntyvät perusopetuksen aikana.

On selvää, että oppivelvollisuusiän pidentäminen ei ratkaise osaamisen rapautumisen ongelmaa, sillä ongelmat syntyvät perusopetuksen aikana. Vaarana on, että valtion lupauksista huolimatta myös kunnan resursseja joudutaan ohjaamaan oppivelvollisuusiän nostamisesta aiheutuviin lisäkustannuksiin, vaikka todellinen tarve on perusopetuksen puolella.

Koronakriisi on lisännyt oppimiseroja

Osaamisvajetta riittää kurottavaksi umpeen myös koronan jäljiltä, sillä koronakriisi on lisännyt oppimiseroja lasten välillä. Poikkeusajan vihdoin hellittäessä, on lasten ja nuorten osaamisen paikkaamiseen ja hyvinvoinnin tukemiseen kiinnitettävä erityistä huomiota.

Poikkeusolot, ajoittainen etäkoulu, sosiaalisten kanssakäymisten rajoitukset ja tauot harrastuksissa, ovat olleet raskaita monelle lapselle. Tilanne on haastanut myös opettajien jaksamista.

Suomalaista peruskoulua on usein kehuttu maailman parhaaksi. Ei anneta sen rapistua. Perusosaamiseen panostaminen on aito tulevaisuusinvestointi, joka turvaa mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumisen.

Laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus ovat tärkeimmät lapsiperheiden palvelut. Lapsiystävällisessä kunnassa perheiden on voitava luottaa siihen, että jokainen lähikoulu on maailman paras.

Johanna Sipola

kuntavaaliehdokas (kok.)

Hämeenlinna