fbpx
Mielipiteet

Mielipide: Liikenneympyrät heikentävät turvallisuutta – Onko tarpeen etsiä keinoja, joilla autoilla pääsee sujuvammin unohtaen muut tienkäyttäjät?

Niin sanotun turboliittymän mahdollisuutta selvitetään Viipurintien, Aulangontien ja Harvialantien risteykseen. Kuva: Esko Tuovinen

Hämeen Sanomat ( 5.7.2022) uutisoi Hämeenlinnan kaupungin selvittelyssä olevasta asiasta , voisiko Viipurintiellä korvata liikennevalot kahdella liikenneympyrällä.

Ajatuskin on tyrmistyttävä. Liikenneympyrät heikentävät voimakkaasti jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden tienylityksen turvallisuutta. Liikenneympyrässä oleva väistämisvelvollisuutta osoittava kärkikolmio ei luo turvaa heille, koska autoilijat eivät miellä, että kyseinen liikennemerkki velvoittaa väistämään muitakin kuin ajoneuvoja.

Liikenneturvan koostaman tilaston mukaan (liikenneturva.fi 14.7.2020) liikenneympyrässä ajamisessa on edelleen epäselvyyksiä sen suhteen, tuleeko liikenneympyrään ajaessa ja sieltä poistuessa väistää jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. Kyselyssä lähes viidesosa oli sitä mieltä, ettei ympyrästä poistuttaessa tule väistää pyöräilijää ja joka seitsemäs uskoi, ettei ympyrästä poistuvan tule väistää jalankulkijaa.

Säännöt ovat hyvin yksinkertaiset: liikenneympyrään saapuvan ja sieltä poistuvan on väistettävä tietä ylittäviä jalankulkijoita ja pyöräilijöitä.

Erityisesti ympyrästä poistuttaessa autoilijalla on nopeus kiihtymässä ja helposti unohtuu suojatietä ylittävät tienkäyttäjät. Tämä on helposti havaittavissa Poltinahon liikenneympyrässä, erityisesti ympyrästä poistuttaessa väistämisvelvollisuus kevyen liikenteen kulkijoita kohtaan unohtuu ja aiheutuu vaaranpaikkoja ja tien ylitystä joutuu odottamaan.

Konsulttiyhtiö Ramboll Finland oy:ltä on tilattu “toimivuustarkastelu”. Yhtiön edustaja on sitä mieltä, että liikenneympyrä on tilastojen valossa “ehdottomasti turvallisempi” kuin valo-ohjattu risteys.

Voisiko tällaiset tilastot tuoda julki? Vai tarkoittiko lausunto sitä, että liikenneympyröissä tapahtuneet onnettomuudet eivät ole niin vakavia hiljaisen ajonopeuden vuoksi? Onko onnettomuusmäärissä eroa liikenneympyrä vs. valoristeys vai ainoastaan vakavuudessa?

Väitän, että liikennevalot ovat turvallisin vaihtoehto ylittää autotie, niiden noudattaminen on merkittävästi yleisempää kuin liikennemerkkien tai liikennesääntöjen. Onnettomuuksilta vältytään myös siitä syystä, että jalankulkija tai pyöräilijä antaa tietä autoille ja menee tien yli siinä vaiheessa, kun kokee sen turvalliseksi.

Kuinka läpinäkyvä ja luotettava selvitys tulee konsulttiyhtiöltä, jonka edustajalla on vahva näkemys liikenneympyrän erinomaisuudesta verrattuna liikennevaloihin? Autoille liikenneympyrä on toki parempi ja joustavampi, muille aiheuttaa haittaa ja vaikeuttaa tien ylitystä.

Hämeenlinnan kaupunki on ilmoittanut, että säästöjä täytyy löytyä talouden tasapainottamiseksi, onko nyt oikea aika maksaa konsultoinnista saatika alkaa suunnitella ja toteuttaa suurta ja kallista hanketta? Hanketta, jonka ainoa hyötyjä on autoilija ja kärsijä kevyen liikenteen käyttäjä?

Autoilija pitää monesti itseään etuajo-oikeutettuna tilanteissa, joissa tieliikennelain mukaan olisi annettava esteetön kulku suojatiellä olevalle tai sille aikeissa astuvalle.

Onko todellakin tarpeen etsiä keinoja, joilla autoilla pääsee kulkemaan vieläkin sujuvammin unohtaen muut tienkäyttäjät? Kuten uutisessa kerrottiin, Viipurintien liikennemäärät ovat suuret, tarkoittanee myös kevyen liikenteen määrää. Mielestäni liikennemäärä on aivan liian suuri liikenneympyrälle, ellei kevyen liikenteen kululle rakenneta alikulkua, mikä takaa heidän turvallisuuden.

Niinä kertoina, kun Viipurintien ja Harvialantien risteyksen liikennevalot ovat olleet pois käytöstä, tien ylittäminen turvallisesti on todella vaikeaa. Autoilijat eivät edes hidasta, vaikka suojetien vieressä on ihmisiä odottamassa tien ylittämistä.

Jokainen onnettomuus on liikaa, vakava ja lievä. Jokainen onnettomuus aiheuttaa uhrille vammoja, joskus pysyviä ja elämää haittaavia.

Hoitokulut, ansionmenetykset, kuntoutus, onnettomuuden tutkiminen poliisin toimesta – kuluja on paljon, jos asiaa halutaan mitata rahassa, unohtamatta inhimillistä puolta.

Erityisen kohtalokasta matalassa ajonopeudessa tapahtunut törmäys on iäkkäälle henkilölle. Hyvin usein tällaisissa onnettomuuksissa seurauksena on kuolema.

Oma vaaranpaikkansa on kaksikaistainen tie, jossa suojatien eteen pysähtynyttä ajoneuvoa ei saa ohittaa pysähtymättä.

Kuten kerrottua, Viipurintielle voisi tulla niin sanottu turboliittymä eli ainakin johonkin suuntaan kaksi kaistaa. Tämä toisi mukanaan “kuolemanloukun”, jossa yksi auto noudattaa liikennesääntöjä antaen tietä suojatielle astuvalle ja viereistä kaistaa ajava ohittaa pysähtyneen auton pysähtymättä ja pahimmillaan törmää suojatiellä olevaan.

Näitä vaaratilanteita voi nähdä kaupunkimme liikenteessä päivittäin, valitettavasti.

Liikennekulttuuri ei kaipaa enempää vapauksia ja helpotusta autoilijoille, vaan turvallisuutta lisääviä tekijöitä kevyen liikenteen käyttäjille. Poliisin mahdollisuus valvoa ja puuttua on rajallinen resurssien vähetessä koko ajan, sen vuoksi kaupungin velvollisuus on mahdollistaa ja edistää turvallista liikenteessä liikkumista jokaiselle, erityisesti heikoimmille tienkäyttäjille.

Toivon todellakin, että kaupunki hautaa ajatuksen liikenneympyröistä hyvin syvälle ja etsii muita keinoja parantaa Viipurintien autoliikenteen sujuvuutta.

Tosin, itse kyseistä tietä päivittäin eri aikoihin käyttävänä olen sitä mieltä, että kärpäsestä on tehty härkänen. Ruuhkautuminen on iltapäivän ns. kello neljän ruuhka ja aamulla ennen kahdeksaa.

Eikä niitäkään voi ruuhkiksi kutsua, jos verrataan isompien kaupunkien liikenteeseen. Nauraisivat meille, kun näkisivät miten joudumme odottamaan ja jonottamaan ruuhkassa!

Suvi Laitamäki-Kuvaja

autoilija, kävelijä, pyöräilijä Hämeenlinnan itäpuolelta vuodesta 1981

Menot