Mielipiteet

Mielipide: Liito-oravia ei ole EU:ssa kuin Suomessa ja Virossa – Miksei Suomi valvonut aikoinaan oman eläimensä oikeuksia ja miettinyt niiden kääntöpuolta?

Liito-orava kurkistaa kolostaan. Kuvattu toukokuussa 2003. Kuva: Tapio Tuomela
Liito-orava kurkistaa kolostaan. Kuvattu toukokuussa 2003. Kuva: Tapio Tuomela / HäSa, arkisto

”Ketuttaa kuin liito-oravaa hakkuuaukean reunalla.”

Sanonta ei ehkä hymyilytä luontoasioihin vakavasti suhtautuvia, mutta eikös me kaikki olla sellaisia?

Toisaalta on myös tapauksia, että kuntaa ja kaupunkia ja rakentajaa ketuttaa liito-oravametsikön reunalla tai sellaiseksi todetun/väitetyn reunalla. Rakentaminen ja kaavoittaminen on estynyt tai ainakin monimutkaistunut oikeuskäsittelyineen.

En osaa terminologiaa tarkasti, mutta jonkin EU-säännöksen (direktiivi/asetus/laki?) mukaan liito-orava on tiukasti suojeltu laji EU:ssa. Kuitenkin niitä lentäviä kurreja ei ole muualla EU:n alueella kuin Suomessa ja Virossa.

Entä sitten? Miksei Suomi valvonut aikoinaan oman eläimensä oikeuksia ja miettinyt niiden kääntöpuolta?

Suomessa ja varsinaisen EU:n palkkalistoilla on jos jonkinlaista valiokuntaa, viranhaltijaa, toimielintä EU-asioissa ja kaikilla hyvät palkat.

He yleensä nukkuvat, ja nyt näyttää nykyisessäkin metsäasiassa (EU:n komission 16.7.2021 julkaisema metsästrategia), että ei osata oikein menettelytapojakaan.

”Luontomme on erilainen kuin muilla”

Onko muuten siinäkään järkeä, että taas joidenkin tiukkojen pykälien mukaan joissain olosuhteissa suden ampumisesta napsahtaa ehdotonta vankeutta?

Ulkomaalaisten työntekijöiden ja ulkoistettujen suomalaistenkin oikeuksia voi kyllä polkea rangaistuksetta. Alemman palkkaluokan ihmisillä on siis heikommat oikeudet kuin eläimillä. Ei heitäkään toki ampua saa, mutta elämää saa muuten kurjistaa vuosikausia.

Nyt vasta sen uuden strategian herättämänä olemme alkaneet ymmärtää kunnolla, että (metsä)luontomme on erilainen kuin muilla.

Suomessa pitää siksi saada jokin sopu ja kompromissi luonnonsuojelijoiden, metsänomistajien, virkistyskäyttäjien, teollisuuden ja eläinten ja kasvienkin kesken ensin.

Sitten voimme vielä yrittää vaatia jotain.

Menot