Mielipiteet

Mielipide: Luotettavuus on psykoterapian perusta – Vastaamo on tavoitellut hyötyä yritykselle asiakkaiden kustannuksella

Psykoterapiakeskus Vastaamon kyltti Hämeenlinnan Raatihuoneenkadulla. Kuva: Esko Tuovinen
Psykoterapiakeskus Vastaamon kyltti Hämeenlinnan Raatihuoneenkadulla. Kuva: Esko Tuovinen

Tietomurto Vastaamon asiakastietoihin on väkivaltainen, epäinhimillinen hyökkäys ihmisen intimiteettiä, ihmisen mieltä ja sen haavoittuvuutta kohtaan.

Psykoterapeutin luotettavuus ja suhteen luottamuksellisuus ovat psykoterapian perusta.

Luotettavuus merkitsee asianmukaista psykoterapeuttikoulutusta ja vastuullista ammatillista sitoutumista tavoitteiden mukaiseen yhteistyöhön.

Yksilöä hoitavalta terapeutilta edellytetään yksilöpsykoterapeuttikoulutus (kela). Psykoterapeutilta edellytettävien eettisten periaatteiden tulee turvata yhteistyösopimuksessa ja yhteistyösuhteessa toteutuvaa prosessia asetusten sekä lakien mukaisesti.

Toimitusjohtajan haastattelulausunto

Vastaamon toimitusjohtaja Ville Tapio sanoi Hämeen Sanomien haastattelussa (HäSa 6.1.2017) muun muassa seuraavaa:

”Mielenterveysasiakkaalle on iso hyöty siitä, että häntä hoidetaan suuressa yksikössä. Suomen yksityisten mielenterveyspalvelujen kehittymisen esteenä on ollut, että se on ollut erillisten ammatinharjoittajien toiminta.

Edelleen: ”On virheellisesti ajateltu, että mielenterveystyö on vain yksittäisen terapeutin henkilökohtaista osaamista. Isossa yksikössä muita nopeammalla hoidolla ja paremmalla hoitoon ohjauksella sekä hoidon tarpeen arvioinnilla ja suunnittelulla voidaan parantaa olennaisesti hoidon vaikuttavuutta.”

Tietotekniikan ammattilainen, ei psykoterapian

Ville Tapiolla ei ole terveydenhuollon koulutusta. Hän on tietotekniikan ammattilainen, eikä hänellä ole psykoterapeuttikoulutuksen asiantuntemusta. Hänen vuonna 2017 esittämänsä näkemykset ovat ylimitoitettuja, vastuuttomia lupauksia.

Tavoitteena on ollut saada yritykselle iso hyöty psykoterapeuteista ja terapeuteista ja viime kädessä psykoterapiaa tarvitsevista asiakkaista.

Yksikön suuruus ei ratkaise palvelun laatua. Yksityisten kouluttautuneiden ammatinharjoittajien toiminnan tavoitevastuullisuus ja tuloksellisuus on viranomaisten tarkistettavissa Kelaan kertyneistä tiedoista.

Yksityisen psykoterapeutin kuntoutuspsykoterapiapotilaalla on aina hoitava lääkäri.

Potilaan ja psykoterapeutin suhde vastavuoroinen

Psykoterapia toteutuu vastavuoroisessa suhteessa samaan psykoterapeuttiin, joka osallistuu potilaan kokemusten tutkimiseen ja ymmärtämiseen oman mielensä avulla.

Hoidon vaikuttavuutta turvaavat jatkuva kouluttautuminen, ymmärrys ihmisen mielestä ja sen toiminnoista sekä psykoterapeutin oman osuuden tutkiminen.

Nopeiden hoitojen mainostaminen on arveluttavaa. Ihmisen ahdistuksen, masennuksen, kuormituksen, kärsimyksen ja traumaattisten kokemusten historia on usein sellainen, johon tarvitaan pidempiaikainen kehityksellinen ja intensiivinen prosessi. Kukaan ihminen ei käy psykoterapiassa, jos hän ei koe siitä hyötyvänsä.

Vastaamon järjestelmät eivät toimineet.

Tietomurto ylimitoitetun mainonnan heijastusta?

Ei voi olla ajattelematta, onko tietomurto jollain tavalla näyttämöllistyminen tai peilikuva ylimitoitetusta toiminnan mainostamisesta, missä sekä asiakkaat että psykoterapeutit ja terapeutit ovat nyt Vastaamon toiminnan uhreja?

Mielenterveyden hoitaminen ja psykoterapia eivät sovi pörssiyhtiötyyppisiin kuvioihin. Vai onko kyse laajemmasta ilmiöstä, josta nyt on mahdollista tulla tietoiseksi?

Ihmiset asetettu palvelemaan ”keskuksia”?

Onko vallalla apua tarvitsevien ihmisten asettaminen palvelemaan erilaisten ”keskusten” ylläpitoa, etuja ja olemassaoloa?

Tästä ovat esimerkkinä vanhusten hoivakodit, suurluokat oppimisympäristöinä, koulutuksen, terveyden- ja sairaanhoidon sekä lastensuojelun eri alueilla toteutuvat ilmiöt.

Aito yhteys yhä harvinaisempi

Yhteistä näille kaikille on, että perustehtävän toteutumiseksi tarvittava yhteys ja suhde asiakkaaseen, oppilaaseen, lapseen ja perheeseen on tullut yhä harvinaisemmaksi. Kyse on merkityskadosta.

Menetelmät käsitetään tavoitteiksi, joihin käytetään paljon aikaa isoissa ryhmissä. Eri tahojen prosessit eivät tue toisiaan, vaan muodostuneet toimintatavat edistävät vain niiden omaa ylläpitoa.

Käsitys yhteisen hyvän tavoittelusta katoaa

Prosesseja hallinnoivat ihmiset menettävät käsityksen siitä, että prosessien tehtävä on palvella yhteistä hyvää.

Vastaamon tietomurron voi ajatella olevan varoitusmerkki sellaisesta, mitä palvelujärjestelmässä voi tapahtua jossain muussakin muodossa kuin tietosuojauksen epäonnistumisena.

Filosofian professori Sara Heinämaa (2015) on todennut, että jokainen kulttuuri, joka kadottaa keskeiset päämäärämerkityksensä ja yhdessä tekemisen mielen, joutuu lopulta kokonaisvaltaiseen kriisiin.

Pirjo Tuhkasaari

Kirjoittaja on vaativan erityistason psykoterapeutti yksilö-, pari- ja perhepsykoterapiassa, psykiatrian ESH, kouluttajapsykoterapeutti ja terveydenhuollon palveluista vastaava johtaja hämeenlinnalaisessa Psyko-Consult Tuhkasaari oy:ssä.

Päivän lehti

26.11.2020

Fingerpori

comic