Mielipiteet

Mielipide: Maalle muutto kiinnostaa lapsiperheitä – Onko maalla asuminen enää mahdollista?

Alvettulan pidetyn kyläkoulun kohtaloa on pohdittu toisenkin kerran. Päättäjiä kävi tutustumassa koulun luonnonläheiseen ympäristöön syyskuussa vuonna 2011 järjestetyn keskustelutilaisuuden yhteydessä. Kuva: Juhani Salo
Alvettulan pidetyn kyläkoulun kohtaloa on pohdittu toisenkin kerran. Päättäjiä kävi tutustumassa koulun luonnonläheiseen ympäristöön syyskuussa vuonna 2011 järjestetyn keskustelutilaisuuden yhteydessä. Kuva: Juhani Salo

Muutimme ruutukaavasta maalle Alvettulaan kuusi vuotta sitten. Menetimme nopeat kulkuyhteydet, lähikaupan ja katuvalot. Saimme tilalle levollisen horisontin, korkean taivaan, pellot ja sammalmetsät. Ja koulun, jota turvallisempaa ja lapsiystävällisempää en osaa edes toivoa.

Haluamme, että lapsemme kasvavat lähellä luontoa, kaivavat kesäisin itse onkimatonsa ja tietävät missä huomisen leipä kasvaa. Haluamme, että lapsillamme on mahdollisuus rakentaa majoja ja hurmioitua mahdollisuuksista, joilla metsä ruokkii mielikuvitusta.

Sopivasti multaa kynsien alla tekee hyvää myös vastustuskyvylle. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään idyllistä. Mitä monimutkaisemmaksi maailma muuttuu, sitä enemmän on kysyntää yksinkertaisille ja hyvinvointia lisääville asioille.

Valitsimme Alvettulan asuinpaikaksemme erinomaisen koulun vuoksi. Koulun, joka toteuttaa nykymuotoisen opetussuunnitelman mukaista perusopetusta laadukkaasti, innovatiivisesti ja laaja-alaisesti.

Lähiluonto oppimisympäristönä

Luontoa ja ympäristöä hyödynnetään luonnollisena osana oppimisympäristöä ja koulun ja kodin välillä toteutetaan tiivistä ja luontevaa yhteistyötä. Pienessä yksikössä, jossa kaikki tuntevat toisensa, varhainen puuttuminen mahdollistuu.

Lapsemme eivät koe kiusaamista. Olemme voineet luottaa siihen, että lapsemme saavat kasvaa koulussa turvassa.

Pienessä koulussa mahdollistuu vahva yhteisöllisyys. Yhteisöllisyyden merkityksestä hyvinvoinnille ja terveydelle on tehty tutkimuksia, samoin psykologit muistuttavat pienen ryhmäkoon merkityksestä lapsen tasapainoiselle kehitykselle.

Alvettulassa kasvaa juurevia, yhteisöönsä vahvasti sitoutuneita lapsia. Ei tarvita kiusaamisen vastaisia kampanjoita, koska terveen yhteisöllisyyden rakentaminen on toiminnan perusta ja lähtökohta.

Energiaa jää oppimiseen

Lapsikin haluaa ensisijaisesti tulla nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään. Jos lapsi joutuu jatkuvasti pinnistelemään paikastaan porukassa, jää oppimiseen valtavan paljon vähemmän energiaa tai edes halua.

Suuren koulun mahdollistama laajempi valinnaisainevalikoima tai väljät ja uudenkarheat luokkatilat ovat lapsen hyvän elämän kannalta toisarvoisia näiden oikeasti tärkeiden asioiden rinnalla.

Ollaanko tästä kaikesta hyvästä todella valmiita luopumaan? Jos Alvettulan koulu lakkautetaan, sammuvat pian valot myös kylältä. Haluaako Hämeenlinna todella näivettää maaseutunsa? Miksi maalla asumisesta halutaan Hämeenlinnassa tehdä lähes mahdoton vaihtoehto?

Hämeenlinna tarvitsee lapsiperheitä

Mitä lopulta tekee se kasvava lapsiperheiden joukko, joka kaikesta huolimatta haluaa kasvattaa lapsensa maalla? Hämeenlinna tarvitsee lapsiperheitä. Ja yhä useammalle lapsiperheelle elämänlaatu merkitsee muuttoa maalle.

Luonto- ja ympäristöpainotteisuutta olisi Alvettulan koulussa mahdollista lisätä vaikka entisestään. Koulusta löytyy potentiaalia vaikka millaiseen pilotointiin.

Jäämme odottelemaan muuttoautosaattueiden lipumista kaupungista kohti peltojen reunustamia hiekkateitä. Olette kaikki lämpimästi tervetulleita maalle!

Lue myös: Koulun säilyttäminen on strateginen mahdollisuus (6.11.2020)