Mielipiteet

Mielipide: Maitotehtaassa pieni hiilijalanjälki? – Väite on perätön

Mekö muka kaasuntuottajia? Lehmiä suloisessa sovussa tuuloslaisessa navetassa huhtikuussa vuonna 2020. Kuva: Pekka Rautiainen
Mekö muka kaasuntuottajia? Lehmiä suloisessa sovussa tuuloslaisessa navetassa huhtikuussa vuonna 2020. Kuva: Pekka Rautiainen

Lehtijutussa ”Maitotilojen hiilijalanjäljen saa pieneksi” (HäSa 27.2.) annetaan ymmärtää, että yli sadan lehmän tilat tuottavat pienemmän hiilijalanjäljen. Nollapäästöihin voidaan päästä vain kompensaatioilla. Kannattava biokaasuinvestointi edellyttää 250–300 lehmän navettaa.

Väitteet suurten maitotilojen pienemmästä hiilijalanjäljestä ovat perättömiä. Osittainen prosessien hiilijalanjäljen laskenta johtaa vääriin johtopäätöksiin. Halutaan osoittaa, ettei tarvitsisi tehdä toiminnassa muutosta, tai korkeintaan lisätä tuotannon määrää.

Metaanipäästöt tulevat aineenvaihdunnasta

Naudan suurimmat kasvihuonekaasupäästöt tulevat aineenvaihdunnasta syntyvästä metaanista. Niistä osa menee lantaan ja osa vapautuu märehtiessä ilmaan. Korkea maitotuotos metaanipäästön jakajana laskee maidon hiilijalanjälkeä, ei tilan tuottama kokonaismäärä. Perheviljelmien eli alle sadan lehmän tilojen syyllistäminen on turhaa.

Ruuantuotannon kasvihuonekaasu (KVK) päästölaskenta on haasteellinen. Kaikkia muuttujia ei tunneta vielä riittävän tarkasti. Laskennassa sinänsä ei ole virhettä. Se on tehty Cool Farm Tool työkalulla tilojen todellisilla tiedoilla.

Laskentamenetelmä korostaa tehokasta tuotantoa

Laskenta tarkastelee maatilan sähkön, polttoaineen, lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden hiilijalanjälkeä varsinaisen maidontuotannon lisäksi. Viljelykasvien satotasot huomioidaan laskennassa. Peltomaan hiilensidontaan vaikuttavia tekijöitä ei ole vielä saatu tieteellisesti mallinnettua, eikä huomioida lainkaan. Laskentamenetelmä ylikorostaa tehokasta tuotantoa ja kuvaa huonosti maatilan tuotantoa kokonaisuutena.

Lantaan menevä metaani on mahdollista hyödyntää ottamalla se talteen biokaasulaitoksessa, kuten artikkelissa todetaan. Biokaasulaitos on pääomavaltainen investointi, eikä sitä ei ole mahdollista kaikille tiloille rakentaa.

Saksassa yhteisomistettuja biokaasulaitoksia

Saksassa asia on ratkaistu niin, että biokaasulaitokset ovat usean maatilan yhteisomistuksessa, jolloin pienemmätkin tilat pääsevät mukaan.

Maitotilojen kasvattaminen meillä 300 lehmään biokaasulaitoksen takia on kuitenkin täysin järjetöntä. Suurten lantamäärien käsittely vaatii suuren määrän levityspeltoa ja lisää sitä kautta huomattavasti kustannuksia.

Lehtijutussa viitataan kompensaatioihin, maatiloilla on metsiä, jota voisi käyttää kompensointiin. Sadan lehmän hiilipäästöt ovat noin 1 000 tonnia ja keskimääräinen hiilensidonta 4,7 tonnia metsähehtaarilla. Tarvitaan noin 210 hehtaaria metsää kompensoimaan päästöt.

Parhaimmillaan maatilan tuotanto on samassa suhteessa, kuin ruoka-aineympyrällä. Monipuolinen viljely ja ravinteiden kierrätys tilan sisällä lisää tuotannon vaikuttavuutta. Nautojen tuottamat hiilipäästöt ovat mahdollista kompensoida pelto- ja laidunmaiden hiilensidonnalla.

Kohti ilmastoystävällisempää tuotantoa

Olen naudanlihan tuottajana joutunut muuttamaan suhtautumiseni kotieläintalouteen. Toimintaa on muutettu kohti ilmastoystävällisempää tuotantoa.

Vuonna 2018 tilamme naudanlihan hiilijalanjälki oli 13,4 kiloa lihakiloa kohden. Peltojen kyntöä vähentämällä ja kasvutuloksia parantamalla olemme saaneet vähennettyä päästöjä 20 %, tavoitteena on hiilineutraali tuotanto vuonna 2035. Olemme onnistuneet jo nyt saamaan viljantuotannon todennetusti hiilineutraaliksi.