fbpx
Mielipiteet

Mielipide: Matkailu – pakollinen paha vai loistava mahdollisuus?

Linnajazz ja Hämeen keskiaikafestivaali ovat monelle ulkopaikkakuntalaiselle syy tulla Hämeenlinnaan.
Hämeenlinnan matkailun "Kultainen sorsa"? Näkymä vuoden 2020 keskiaikafestivaaleilta Hämeenlinna Linnanpuistosta. Kuva: Tomi Vesaharju
Hämeenlinnan matkailun "Kultainen sorsa"? Näkymä vuoden 2020 keskiaikafestivaaleilta Hämeenlinna Linnanpuistosta. Kuva: Tomi Vesaharju

Viikko sitten maanantaina 11.10. oli Hämeen Sanomien yleisönosastossa erittäin hyviä kannanottoja Hämeenlinnan seudun matkailuun. Itse yli 20 vuotta matkailualalla työskennelleenä olen mielenkiinnolla seurannut korona-ajan kotimaanmatkailun kasvavaa trendiä.

Vaikka ulkomaanmatkailu sekä lento- ja laivaliikenne ovat kärsineet todella paljon, on kotimaanmatkailu ollut saamapuolella kuluneen vuoden aikana. Hyvä niin, sillä aina ei tarvitse lähteä toiselle puolelle maapalloa päästäkseen rentoutumaan, nauttimaan hyvästä ruoasta, kokemaan elämyksiä ja näkemään nähtävyyksiä.

Olen katsellut kaupunkia “turistin silmin”

Olen suhteellisen tuore hämeenlinnalainen. Kuulun niihin, jotka ovat muuttaneet pois Helsingistä etätyön tuoman mahdollisuuden ansiosta. Vaikka itse olenkin syntyperäinen kantahämäläinen ja Hämeenlinna on tuttu kaupunki, olen kuitenkin katsellut tätä kaikkea ”turistin silmin”.

Vehreä ja sopivankokoinen kaupunki kauniin järven rannalla, hienoja vanhoja taloja ja upea linnanseutu, useita todella hyviä ravintoloita, mukava torimiljöö ympäröivine palveluineen sekä vilkas kävelykatu, jonka läheisyydessä on monipuolinen kauppakeskus.

On monta syytä tulla Hämeenlinnaan

Majoitusta tarjoaa useampikin hotelli sekä pienempi majoitusyritys, kulttuurin- ja viihteennälkään on mm. teatteri, Verkatehdas sekä muita keikkapaikkoja. Ja ne tapahtumat: Linnajazz ja Hämeen keskiaikafestivaali ovat monelle ulkopaikkakuntalaiselle syy tulla Hämeenlinnaan.

Mutta löytääkö turisti Hämeenlinnaan tai onko täällä enää tulevaisuudessa tapahtumia, konsertteja tai teatteria, jos säästökuuri iskee?

Kuka myy Hämeenlinnan matkailua?

Suomessa on lukuisia hyvin toimivia ja tunnettuja alueellisia matkailuorganisaatioita, joissa on mukana kuntasektorin lisäksi myös yrittäjiä. Näillä organisaatioilla on useimmiten myös myyntiorganisaatio, joiden tehtävänä on nimenomaan kehittää, paketoida, tuotteistaa, markkinoida ja ennen kaikkea myydä oman alueensa matkailutuotteita ja paketteja: tapahtumia, majoitusta, aktiviteetteja sekä kokous- ja kongressipalveluita.

Olen alani verkostojen kautta pitkään seurannut keskustelua siitä, kuinka Hämeenlinnasta puuttuu tämä taho. Samaan aikaan on pohdittu, mikseivät turistit tai esimerkiksi isot kokoukset löydä Hämeeseen.

Jarmo Markkula totesi (HäSa 11.10.), ettei matkailu ole puuhastelua. Olen aivan samaa mieltä, sillä matkailu on globaalisti kasvava toimiala, joka työllistää yhä kasvavassa määrin ihmisiä.

Kerrannaisvaikutus on valtava

Matkailun tuoma kerrannaisvaikutus on valtava, sillä matkailija tai kokousvieras käyttää myös paljon matkailun ulkopuolisia palveluita alueella. Mutta matkailija ei löydä sinne, minkä olemassaolosta hän ei tiedä.

Matkailun edistäminen vaatii aktiivista myyntiä, markkinointia ja alan rautaisia ammattilaisia, joilla riittää energiaa, aikaa ja verkostoja tekemään sitä kovaa myyntityötä, jota matkailun kehitys on.

Matkailu vaatii myös yhteistyötä julkishallinnon kanssa ja erityisesti päättäjien osalta tahtotilaa kehittää alueensa matkailua ja nähdä se oikeasti tärkeänä toimialana. Ilman tuota päättäjien tahtotilaa ei alueellinen matkailumarkkinointi kehity eikä seutukunta saa matkailun tuomia miljoonia.

Menot