Mielipiteet

Mielipide: Metso-ohjelma turvaa monimuotoisuutta

Vanhaa metsää Hattulan Kouvalassa. Kuva: Terho Aalto=TA
Vanhaa metsää Hattulan Kouvalassa. Kuva: Terho Aalto=TA

Viime vuodet ilmastonmuutos on ollut median päähuomion kohteena, kun on puhuttu ympäristöön liittyvistä uhista. Kuitenkin yhtä vakava uhka on luonnon monimuotoisuuden hupeneminen. Yhä useammalta lajilta katoavat sopivat elinympäristöt ja niitä uhkaa sukupuutto.

Suomessa kehitys on valitettavasti kulkenut samaan suuntaan muun maailman kanssa. Tänä vuonna julkaistiin tutkimus, jossa todettiin, että joka yhdeksäs laji on maassamme uhanalainen. Uhanalaisia lajeja on yli 2 000 ja niistä yli 800 on metsälajeja.

Lajien katoon voidaan vaikuttaa

Monesta suomalaisesta voi tuntua, että ilmastonmuutosta on vaikea pysäyttää kotimaisin konstein, mutta lajien katoon sen sijaan voidaan vaikuttaa. Uusi hallitus budjetoi myös ensi vuodelle 100 miljoonaa euroa juuri luontomme monimuotoisuuden parantamiseksi.

Tunnetuin kotimainen ohjelma on Metso-ohjelma, jonka tavoitteena on ollut jo yli 10 vuotta hankkia ja suojella vapaaehtoisuuden pohjalta 96 000 hehtaaria suomalaista mahdollisimman monimuotoista luontoa. Viime vuosina suojelun painopiste on siirretty Etelä-Suomeen, koska täällä tiukasti suojeltua pinta-alaa on vain noin kahden prosentin verran.

Säilyvän metsän laatu ratkaisee

Julkisuudessa on paljon hoettu mantraa, että metsää kasvaa Suomessa vuosittain enemmän kuin mitä sitä kaadetaan. Väite pitää paikkansa, mutta ratkaisevaa monimuotoisuuden kannalta on säilyvän metsän laatu.

Jos jäljelle jäävä luonto yksipuolistuu liikaa, niin eläinlajit katoavat. Tätä totuutta tehometsätalous ei ota riittävästi huomioon. Metsätalous toimii ensisijaisesti metsäteollisuuden eikä luonnon ehdoilla.

Jos nyt ajatellaan, että Etelä-Suomesta saataisiin suojeltua edes yksi prosentti lisää arvokkaita luontokohteita, niin edelleen metsäteollisuudelle jäisi 97 % hyödynnettäväksi. Luulisi sen riittävän, kun toisessa vaakakupissa on koko suomalaisen ekosysteemin hyvinvointi.

Verovapaus merkittävä porkkana

Metso-ohjelman suurin porkkana metsänomistajalle on vapaaehtoisuuden lisäksi verovapaus. Yksityinen omistaja voi myydä koko alueen valtiolle, jolloin hän saa sekä puuston että maapohjan arvosta täyden korvauksen. Toinen vaihtoehto on perustaa yksityinen suojelualue, jolloin korvaus saadaan puuston arvosta.

Myös kunnat ja seurakunnat voivat tarjota metsäomaisuuttansa suojeluun. Kunnat ovat rauhoittaneet vuosien 2008–2018 aikana 3 300 hehtaaria ja seurakunnat 1 300 hehtaaria metsää.

Myös kunta tai seurakunta voi myydä alueen kokonaan valtiolle, jolloin se saa täyden korvauksen tai perustaa yksityisen suojelualueen, jolloin korvaus on 50 % metsän arvosta.

Paikallinen ely-keskus tekee metsänomistajalle tarjouksen suojeltavasta alueesta, jonka omistaja voi hyväksyä tai hylätä.

Vaihtoehto yksityisille kuolinpesille

Verovapaus on ollut erityisesti varteenotettava vaihtoehto yksityisille kuolinpesille. Jos jakajia on monta, niin verovapaa kertakorvaus on houkutteleva vaihtoehto metsäalueen jakamisen ja hakkuiden sijasta. Näitä kuolinpesiltä hankittuja metsätiloja on Metso-ohjelman kautta hankittu vuosien varrella varsin monta.

Ilmastonmuutos on iso kysymys, mutta yhtä suuri on enenevä lajien kuudes sukupuuttoaalto. Sen pysäyttämiseksi voidaan toimia ja vielä reilua korvausta vastaan ja maanomistaja voi päättää, minkä kokoista aluetta tarjoaa suojeltavaksi.

Toivon, että mahdollisimman moni yksityinen, kunta tai seurakunta löytäisi myös tämän mahdollisuuden yhteisen luontomme suojelemiseksi sekä täällä Hämeessä että koko maassamme.