Mielipiteet

Mielipide: Miinapommistakin selvinnyt Opistotalo konsultin kourissa

Riihimäen kansalaisopiston perinteinen Opistotalo kuvattuna maaliskuussa vuonna 2001. Kuva: Terho Aalto=TA
Riihimäen kansalaisopiston perinteinen Opistotalo kuvattuna maaliskuussa vuonna 2001. Kuva: Terho Aalto

Riihimäen kaupunginhallitus käsitteli viime maanantaina paljon keskustelua aiheuttanutta kaupungin palveluverkkoselvitystä. Kaupunginhallituksen esityksen pohjalta kaupunginvaltuusto ratkaisee asian lopullisesti.

Maanantaina kaupunginhallitus teki kaupungin virkamiesjohdon esitykseen jotain myönteisiä korjauksia kouluverkkoon. Tehdyt muutokset ovat ehdottomasti myönteinen asia, kuten myös Monarin ja kaupunginmuseon säilyttäminen entisillä sijoillaan.

Unohtuiko kuitenkin jotain?

Palveluverkkoselvityksessä on vähemmälle huomiolle jäänyt Opistotalo, josta kansalaisopiston opetustoiminta siirretään kokonaan Kalevantalolle.

Käytöstä ei ole saatu selvyyttä

Lähes 100-vuotiaan opistotalon tulevasta käytöstä ei ole saatu selvyyttä. Opistotalo on palvellut riihimäkeläisiä opiskelijoita hyvin vaikeinakin aikoina ja aina sinne on ollut hienoa päästä oppimaan tai harrastamaan.

Talo on aikoinaan vuonna 1926–1929 rakennettu talkoovoimin ja osittain yksityisellä velkarahalla. Opistotalo oli suurin julkinen rakennus silloisen kauppalan keskustassa.

Opistotalo vaurioitui talvisodassa. Siihen osui ”miinapommi”. Viholliskoneet pudottivat myös opistotalon ullakolle pommin, joka sytytti tulipalon.

Paljon on opistotalo saanut kokea ja useaan otteeseen sitä ollaan myöhemminkin haluttu milloin taidemuseoksi tai koulujen käyttöön.

Vaikka rakentamiseen ja korjaamiseen on käytetty todella vähän rahaa, opistotalo on säilynyt hyvänä ja sisäilmaltaan terveenä.

Eikö luovutussopimuksella ole enää väliä?

Riihimäen Kansalaisopiston Kannatusyhdistys piti yllä kansalaisopistotoimintaa 1926–1988. Kansalaisopistotoiminnan siirtyessä kaupungin ylläpitämäksi kannatusyhdistys teki luovutussopimuksen Riihimäen kaupungin kanssa.

Sopimuksessa on pyritty turvaamaan vapaan sivistystyön opetustoiminnan jatkuminen Opistotalossa (Puistikko 5). Onko näillä sopimuksilla mitään merkitystä nykypäättäjien ajatuksissa?

Eikö edes moraalinen velvollisuus kehota ottamaan asioista selvää ja miettimään meille tärkeiden rakennusten historiaa.

Miinapommistakin selvinnyt

Opistotalo on vuosien saatossa selvinnyt velkakierteestä, miinapommista, talouden ahdingosta ja erilaisista säästötoimista. Toivottavasti palveluverkkoselvitys ei tuhoa uljasta ja upeaa opistotaloa, jonka historia ja nykypäivä kytkeytyvät tiiviisti tavallisten kaupunkilaisten hyvinvointiin ja koko kaupungin kehittymiseen ihmisystävälliseksi hyväksi paikaksi asua ja elää.

Harkitseeko kulttuuriystävälliseksi julistautunut kaupunki todella tämän paikallishistoriallisesti merkittävän rakennuksen myymistä ulkopuolisille? Kaupungin virkamiesjohto on tehnyt käsittelyn pohjana olleen palveluverkko esityksen konsulttiyhtiö WSP Finland oy:n selvitykseen nojautuen. Tunteeko konsultti kaupunkimme kulttuurielämän tarpeet?

Mielestämme Riihimäen kansalaisopisto tarvitsee jatkossakin oman tärkeän tukikohtansa, jonka edelliset sukupolvet ovat opistokäyttöön rakentaneet.

Riihimäen kansalaisopiston oppilaskunnan hallituksen puolesta:

 

Lue myös: Kaupunginhallitus ei niellyt palveluverkkoselvitystä Riihimäellä (3.3.2020)