Mielipiteet

Mielipide: Millaisen Hämeenlinnan jätämme jälkipolville?

Siihenkö silta? Linnanpuiston ja vastarannan Varikonniemen välinen kapeikko Hämeen linnan kulmalta katsottuna. Kuva: Terho Aalto
Siihenkö silta? Linnanpuiston ja vastarannan Varikonniemen välinen kapeikko Hämeen linnan kulmalta katsottuna. Kuva: Terho Aalto

Suomen vanhimman sisämaakaupungin keskustan arvoalueesta on käynnissä vilkas keskustelu. Hyvä näin: näkyyhän siinä Kustaa III:n valvovan silmän alla rakennettu kirkko (toki myöhemmin laajennettu). Vuodelta 1777 peräisin oleva tori ja sitä ympäröivät myöhemmät arvorakennukset ovat edelleen kaupungin sydän.

Vuosisatojen saatossa kaupunki on laajentunut ja monin tavoin kehittynyt.

Sanovat torin hiljentyneen, kun isot kaupat ovat nykytrendin mukaisesti siirtyneet kaupungin laitamille. Se on yleinen kehityssuunta useimmissa kaupungeissa.

Keskustan merkitystä tämä mielestäni vain korostaa, onhan torinseutu kuitenkin kuin yhteinen olohuone ja juhlatilakin.

Putiikkeja ja kahviloita sieltä vielä löytyy, ja viisaalla suunnittelulla palveluja saadaan lisää.

Kädenjälki, jota ei paheksuta myöhemmin

Nykypolven tehtävänä on suojella arvokkain osa vanhasta kaupungista, mutta myös jättää kädenjälkemme, sellainen, josta tulevat polvet eivät meitä paheksu.

On oletettavissa, että liikennemuodot kehittyvät, ja ennustettavissa on henkilöautoliikenteen väheneminen ja kevyen liikenteen kasvu kaupungeissa. Tähän kaupunkisuunnittelu on sopeutumassa.

Kevyen liikenteen silta Varikonniemeen?

Mikä voisi olla nykyisten hämeenlinnalaisten kädenjälki, joka jäisi jälkipolvienkin iloksi? Hyvä ajatus kyti takavuosina, kun haaveiltiin kevyen liikenteen sillasta, joka johtaisi Linnanpuistosta Varikonniemeen.

Tämä suunnitelma olisi otettava uudelleen tarkasteluun. Se olisi hyvä väylä niin asiointiin kuin lenkkeilyynkin. Linnan tienookin saisi eloa.

Mutta, mutta, mistä rahat? Maksaahan kapeakin silta. Tampereelle vuonna 2010 valmistunut ja palkittu kaunotar, 150 metriä pitkä Laukon silta maksoi vuonna 2010 noin 4,9 miljoonaa euroa. Se on iso summa.

Vanajaveden kevyen sillan pitäisi saada vesibussiliikenteen vuoksi joko riittävästi korkeutta tai siinä pitäisi olla aukko, jonka mekanismi avaisi laivan tullessa. Hintaa siitäkin kertyisi, mutta verrattakoon loppusummaa Hämeenlinnan torinalusparkin kustannusarvioon. Kaupungin esiselvityksen (vuodelta 2012) mukaan parkin hinta olisi noin 28,5 miljoonaa euroa.