fbpx
Mielipiteet

Mielipide: Monen järjestön toiminta on vakavasti vaakalaudalla

Setlementti ja muut kolmannen sektorin järjestöt järjestävät monenlaista toimintaa ja tapahtumia. Vuonna 2013 paikallisten yhdistysten "Ihan tavallinen koti" -aistitilan tarkoituksena oli herättää ajatuksia omaisena olosta Hämeenlinnan kirjastossa. Kuva: Terho Aalto, Arkisto
Setlementti ja muut kolmannen sektorin järjestöt järjestävät monenlaista toimintaa ja tapahtumia. Vuonna 2013 paikallisten yhdistysten "Ihan tavallinen koti" -aistitilan tarkoituksena oli herättää ajatuksia omaisena olosta Hämeenlinnan kirjastossa. Kuva: Terho Aalto, Arkisto

Vedän työkseni soten monialajärjestöä, eli Hämeen Setlementtiä, joka tuottaa monenlaista ennaltaehkäisevää palvelua syrjäytymisvaarassa oleville ihmisille eri puolilla Hämettä.

Järjestöjen tekemällä työllä on suora vaikutus ihmisten hyvinvointiin ja sillä säästetään pitkässä juoksussa yhteiskunnan kustannuksia.

Järjestöjen talouden pohja on vahvasti murroksessa ja tulevaisuudessa myös järjestöiltä odotetaan elinkeinomaista palveluntuotantoa selviytyäksemme. En koe tätä ongelmaksi, koska olemme toimijoina asiantuntijuuden lisäksi ketteriä ja tarvelähtöisiä. Mutta teemme myös paljon yleishyödyllistä työtä, mitä ei ole mahdollista tuotteistaa ainakaan loppukäyttäjien maksettavaksi.

Leikkauskeskustelua seurattiin sydän syrjällään

Järjestökentällä seurasimme muutama viikko takaperin sydän syrjällään Veikkauksen varoista käytävää valtakunnallista keskustelua. Nämä leikkaukset on nyt peruttu, mutta fakta on, ettei rahoituksiin ole tullut enää vuosiin edes indeksikorotuksia.

Samaan aikaan kustannukset esimerkiksi työntekijöiden palkkojen osalta ovat TES-korotuksen vuoksi kasvaneet. Siksi joudumme sopeuttamaan toimintaamme, vaikkei suoranainen leikkuri iskisikään.

Myös lähestyvä sote-uudistus huolettaa. Se on aiheuttanut jo nyt eri puolilla Suomea sen, että kunnissa vahvistetaan ensisijaisesti omia toimintoja ja valmistellaan tiettyjen toimintojen siirtoa hyvinvointialueille. Tämä on tarkoittanut suoria leikkauksia monissa paikoissa järjestöiltä ostettaviin palveluihin.

Tulevat hyvinvointialueet ovat vasta tekeillä

Hyvinvointialueesta ei ole järjestöille vielä mitään apua, koska rakenteet ovat vasta tekeillä. Tämän vuoksi palvelumarkkinat, joiden kilpailutuksiin myös järjestöt voisivat osaamisellaan ottaa osaa, elävät isossa murroksessa. Kukaan ei osaa tällä hetkellä sanoa, koska ne realistoituvat rahavirraksi kassaan.

Korona osoitti barometrien mukaan, miten tärkeää työtä järjestöt tekivät yhdessä julkisen sektorin kanssa myös erilaisissa kriisitilanteissa. Harva järjestö sai kuitenkaan korvauksia koronan vaikutuksista, vaikka sillä oli suoria vaikutuksia monen järjestönkin palvelutuotantoon. Nämä tuet oli pääsääntöisesti osoitettu yrityksille, eikä siinä mitään. En kritisoi tätäkään. Yritykset ovat tukensa ansainneet.

Toiminta on vakavasti vaakalaudalla

Juuri tällä hetkellä oma ymmärrykseni on, että monen järjestön toiminta on vakavasti vaakalaudalla ainakin tulevan kahden vuoden aikana. En pidä mitenkään realistisena, että sote-alueiden käynnistyessä, 1.1.2023, olisi jo tarkka selvyys, mitä palveluita järjestöiltä ostetaan ja miten rahoitusta saataisiin ohjattua järjestökentälle maakunnista ja kunnista.

En myöskään syytä tästä tilanteesta ketään. Yritän vain avata, miten hankalassa tilanteessa järjestöt, kuten Hämeen Setlementti, tällä hetkellä on talouden osalta.

Järjestöt työllistävät – myös paljon osatyökykyisiä

Järjestöt ovat palveluntuotannon lisäksi iso työllistäjä. Niiden kautta työllistetään ja kuntoutetaan myös valtavat määrät eri tavoin osatyökykyisiä ihmisiä, joiden tähtäimenä ovat avoimet työmarkkinat.

Paikallisilla ja alueellisilla järjestöillä ei myöskään ole paksua hallintoa, vaan raha käytetään aina ensisijaisesti operatiiviseen työhön. Järjestöjen tekemä raha myös tuloutuu aina toiminta-alueille, koska emme tavoittele voittoa jaettavaksi omistajille, vaan rahat käytetään aina olemassa olevan toiminnan kehittämiseen.

Itselläni on tällä hetkellä aito huoli siitä, miten me maksamme työntekijöidemme palkat seuraavien 2–3 vuoden aikana ja mitä toimintoja meillä on enää silloin alueen asukkaille eri puolilla Hämettä.

Siksi toivon viisaita ja pitkänäköisiä päätöksiä.

Menot