fbpx
Mielipiteet

Mielipide: Nato-into on sokeuttanut puolustusliiton ongelmilta – Yhdysvaltain presidentinvaalit ovat koetinkivi

Salpa-aseman linnoitteita Luumäellä panssarikupuineen valtatie 6:n tuntumassa. Kansanomaisemmin linnoiteketjusta käytetään nimitystä Salpa-linja. Se rakennettiin itärajan turvaksi välirauhan aikana vuosina 1940-41. Töitä jatkettiin kesällä 1944 tilanteen kiristyessä rintamilla. Kuva: Aatto Ratia

Suomea on ajettu Natoon yli-innokkaasti. Jäsenyyttä vastustavat mielipiteet on koettu lähes majesteettirikoksina. Natoon, Natoon on ollut päivän mantra. Liittouman tarkkailijajäseneksi pääsy on saavutus, mutta ei maali.

Nato-kiima on sokeuttanut liittymisen kannattajat puolustusliiton ongelmista. Venäjän uhkailut Suomea kohtaan on tiedostettu. Silmät on suljettu Naton keskeisimmän jäsenmaan, Yhdysvaltain, syvältä kahtia jakoisuudelta, polarisaatiolta. Maassa on kasvavaa vastustusta Washingtonin valtaa vastaan ja aseistautuneita ryhmiä.

Tulevat Yhdysvaltain presidentinvaalit ovat Naton koetinkivi. Jos käytökseltään arvaamaton Donald Trump valitaan amerikkalaisten presidentiksi jälleen, mitä se tuo tullessaan Euroopalle, Natolle ja erityisesti Ukrainalle?

Hyytyykö USA:n ja sen liittolaisten aseapu Ukrainalle? Maa voidaan taloudellisen taantuman tullen ja ammusten puutteessa pakottaa rauhaan. Varastetun tai laillisen viljan kauppa tulee hidastamaan Venäjän sotatoimia maailman nälän vaateesta. Samalla se rahoittaa Venäjän kassaa.

Ukrainassa taistellaan Euroopan turvallisuudesta. Mikäli Venäjä voittaa, imperiumin ruokahalu kasvaa. Sen kokemat tappiot Ukrainassa elävän voiman ja kaluston suhteen ovat sitä luokkaa, että ne vaativat hengähdystauon. Venäjä ei pysty uuteen laajamittaiseen maasotaan lähivuosina. Siltä osin Suomi on turvassa.

Se ei estä Venäjää tuottamasta halutessaan monenlaista kiusaa Suomelle jo arvovaltasyistä. Tilanteen herkkyyttä lisää Murmanskin läheisyys ja arktisen alueen kasvava merkitys suurvalloille ilmaston lämmetessä ja merijään ja jäätiköiden sulaessa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Salpa-aseman linnoitteita Luumäellä panssarikupuineen valtatie 6:n tuntumassa. Kuva: Aatto Ratia

Salpa-aseman linnoitteita Luumäellä panssarikupuineen valtatie 6:n tuntumassa. Kuva: Aatto Ratia

Venäjä pystyy edelleen kokoamaan itärajan taakse merkittävän asevoiman sotaharjoitusten muodossa. Suomen on pystyttävä luomaan sille riittävä vastavoima, jottei itärajamme sijainti siirtyisikin lännemmäksi edes tilapäisesti. Mainilan uusversioita voidaan aina rakennella.

Venäjä voisi työntyä asevoimin Suomen puolelle jäljittäessään rikollisiksi väittämiään aitoja tai lähetettyjä rajaloikkareita. Suomalaiset rajavartijat olisivat Venäjän mukaan tarkoituksellisesti päästäneet heidät länteen. Samalla venäläiset miehittäisivät malliksi muutaman rajakylän Suomen puolella.

Naton peruskirjan viidennen artiklan eli kollektiivisen turvatakuun pykälä ei täyttyisi. Voi myös olla, että Suomi ei ole vielä silloin puolustusliiton täysivaltainen jäsen vaan edelleen tarkkailijajäsen. Suomen olisi itse hoidettava tämä välikohtaus, olipa se Naton täys- tai tarkkailijajäsen.

Samoihin aikoihin Vladimir ja Donald nauttivat datsassa illallista maljoja kohotellen. Maailmanjärjestyksestä kun on sovittu.

Valmiuden kohottaminen vaatisi kuitenkin reservin osittaisen kutsumisen ylimääräisiin kertausharjoituksiin tai Utista lisävoimaa, kun alokkaita ei siihen saisi käyttää.

”Pieniä vihreitä miehiä” ilman minkäänlaisia valtiollisia tunnuksia esiintyi liiaksi marjastamassa aseistautuneina, kun olivat samalla vesikauhuisen koiran jäljillä.

Huviveneilijöiden olisi syytä pysyä kaukana Venäjän aluevesirajasta itäisellä Suomenlahdella. Venäläisten pidättämästä veneestä kun yllättäen löytyi vakoilutarvikkeita. Niitä ei ehditty viskata mereen, venäläiset kuulustelupöytäkirjat kertovat. Suomen konsuli pyrkii tapaamaan pidätettyjä Pietarissa.

Aatto Ratia

reservin luutnantti

Janakkala

Menot