Mielipiteet

Mielipide: Normaali- eli talviaika on saatava pysyväksi – Kesäajan haitoista on todisteita

Kesä- tai talviaika – aikainen aamuherätys saattaa olla aikavyöhykkeestä riippumatta ankara koettelemus. Kuva: TApio Lahtinen
Kesä- tai talviaika – aikainen aamuherätys saattaa olla aikavyöhykkeestä riippumatta ankara koettelemus. Kuva: TApio Lahtinen

Suomessa on muusta Euroopasta täysin poikkeavat ilmasto-olosuhteet ja lisäksi vielä suuret vaihtelut maan rajojen sisäpuolella valon ja lämmön määrässä etelässä ja pohjoisessa.

Eri vuodenaikoina äärimmäisyydestä toiseen vaihteleva valon määrä ja suuret lämpötilaerot koettelevat jo nyt riittävästi ihmisten psykofyysistä jaksamista. Pysyvään kesäaikaan päätyminen lisäisi kiistatta monenlaisia terveysongelmia, joita on jo nyt todettu.

Pidetään siis asia yksinkertaisena: ne, joilla on tarve valoisia tunteja maksimaalisesti hyödyntää, voivat itse valita sellaisen elämänrytmin milloin tahansa.

Ihmisiä, joilla ei ole valinnanvaraa eikä päätäntävaltaa tässä asiassa – kuten esimerkiksi sairaat, vanhukset ja lapset – ei pidä pakottaa liian vähäisen unen rytmiin.

Talviajasta luopuminen ei kohtele muutenkaan kaikkia eri elämäntilanteissa olevia ihmisryhmiä yhdenvertaisesti. Kaikki ihmiset eivät syystä tai toisesta saa edes ääntään kuuluviin normaaliajan puolesta.

Talvi on Suomessa pidempi vuodenaika kuin kesä. Jatkuvan kesäajan myötä aamut olisivat nykyistä pimeämpiä ja kylmempiä läpi vuoden alkusyksystä pitkälle kevääseen, joten energiaakaan ei säästy, kun sähköä on käytettävä aiempaa enemmän valaistukseen ja autojen lämmitykseen.

Talvella, jatkuvan pimeyden keskellä, kesäaika ei myöskään tuo iltojen valoisuuteen mitään muutosta nyt hehkutetun liikunnan harrastamisen suhteen.

Kesäaika lisää valvomista, ja krooninen väsymys on masennuksen ohella uusi kansantauti. Unenpuute lisää myös diabeteksen ja sydäntautien riskiä. Jos keskitalvella unirytmi palautuisikin suunnilleen normaaliksi määrällisesti ja laadullisesti, hyöty on lyhytaikainen muun vuoden univajeeseen nähden.

Kun kesäaika ensimmäisen kerran otettiin käyttöön vuoden 1981 keväällä, opettajat pitelivät päätään, koska heidän mukaansa ei koskaan ennen ollut niin levotonta kevättä lasten kanssa koettu.

Kesä- vs. talviaika ei ole mielipide- tai “musta tuntuu”-kysymys. Talviajan hyödyistä ja kesäajan haitoista on saatu runsaasti kansanterveydellistä ja energiapoliittista tutkimustietoa, joihin eduskunta voi tarvittaessa tutustua ja kuulla lisäksi laajasti myös asiantuntijoita.

Ennen kummankaan ajan lukkoon lyömistä eduskunnan on syytä tutkia ja vertailla tutkimustiedon valossa vakavasti ja perusteellisesti sitä, riittääkö valoisan ajan oletettu liikuntahyöty kompensoimaan univajeen todistettuja haittoja.

Päätöstä tehdessään eduskunnan tulee ottaa huomioon yhdenvertaisesti kaikkien kansalaisten terveys, hyvinvointi ja työturvallisuus.

Kesäajasta aiheutuva univaje sekä lähes ympärivuotinen aamupimeys ja -kylmyys eivät edistä Suomen kilpailukykyä, kansanterveyttä tai energian säästöä millään tavalla.

Olen tehnyt kansalaisaloitteen pysyvän talviajan puolesta, ja se löytyy kansalaisaloite.fi-palvelusta.