Mielipiteet

Mielipide: Nyt ovat menossa tärkeimmät vaalit vuosikymmeniin

Nyt on aika vaikuttaa. Äänioikeutettu menossa antamaan ennakkoäänensä Hämeenlinnan lyseolla. Kuva: Esko Tuovinen
Nyt on aika vaikuttaa. Äänioikeutettu menossa antamaan ennakkoäänensä Hämeenlinnan lyseolla. Kuva: Esko Tuovinen

Suomella, äänestäjillä ja edustajillaan on vielä mahdollista vaikuttaa monin tavoin kansalaistensa siedettävään selviytymiseen tulevaisuudessakin.

Yksi tärkeimpiä velkaiselle maallemme on kyky tuottaa kansainvälisesti kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita enemmän kuin tänään.

Maahanmuuttajat ovat tälle myös ilmeinen välttämättömyys, tarvitaan todellista suorituskykyä tuottavaa osaamista, joka tasolla keppiä ja porkkanaa tuottavaan työntekoon. Tämä auttaa, mutta ei yksin riitä takaamaan kohtuullinen kustannustaso mm. julkisen sektorin osalta.

Meihin vaikuttava ja toimintaamme rajaava ympäristö on muuttunut selvästi hankalammaksi kuin pitkiin aikoihin. Tässä ympäristöllä tarkoitan luonnon, ihmisten ja erilaisten yhteisöjen, yhteenliittymien muodostamaa kokonaisuutta.

Nyt valittavien päättäjiemme kyky löytää ja toteuttaa toimivia, kestäviä ratkaisuja riippuu loppujen lopuksi erittäin paljon meidän valitsijoiden kyvystä ja halusta ymmärtää tätä kokonaisuutta, sen vaikutusta suoraan omaan ja tulevien sukupolvien selviytymiseen.

Demokratiankaan säilyminen ei ole enää itsestäänselvyys ja vaatii jäseniltään yhä enemmän.

Haluammeko kuulla vain meille itselle mieleisiä, uskomuksiamme vahvistavia ja lyhyellä tähtäimellä hyödyttäviä asioita?

Valitettavasti nykyisen tiedonvälityksemme kehitys ja politiikan tekotapa näyttää vaativan käyttäjältään paljon, jotta uskomusten ja ennakkoluulojen seasta löytää tietoa, joka ei murene heti alkuunsa.

Edunvalvonnan nimissä meille on uskoteltu vuosikymmeniä, että lähes kaikki paha ja ongelmiemme syy löytyy työnantajista ja työpaikan esimiehistä, työstä. Tämä populismi on uponnut meihin kritiikittä ja johtanut syvään työn arvostuksen kriisiin.

Nyt hoemme x- ja y-sukupolvista kuin jostain yllättäen syntyneestä ilmiöstä. Usein vielä ihannoimme rohkeuttaan. Vastuusta ja velvoitteista irtautuvaa ihmistä ei sen paremmin yhteiskunta kuin luontokaan kestä.

Yksittäiselle ihmiselle todennäköisimmän turvan on aina luonut sen yhteisön menestys, johon hän kuuluu.

Olemmeko valmiita ottamaan Suomen, kotikuntamme, työpaikkamme, perheemme edut valintojemme perustaksi eettisin pelisäännöin? Voivatko nuo yhteisöt luottaa meidän tekevän aina parhaamme, jotta panoksemme hyödyttää yhteisöä, johon kuulumme?

Toki yhteisön jäsenen pitää kokea, että kaikilta vaaditaan kykyjensä mukaista panosta ja yhteisö pyrkii tarjoamaan etunsa yhteisesti sovitulla tavalla. Henkilönä kokemamme epäoikeudenmukaisuus ei kuitenkaan saa muodostua tekosyyksi laiminlyödä omaa panostamme.

Valitsemmeko uskomuksiamme hyväileviä esiintyjiä, vai oikeasti yhteiskunnastamme vastuullisia ja kyvykkäitä päättäjiä?