fbpx
Mielipiteet

Mielipide: Olympialaiset avattiin Ahvenistolla tasan 70 vuotta sitten – Osaako Hämeenlinna kertoa olevansa olympiakaupunki?

Ahvenistolla kilvoiteltiin 70 vuotta sitten olympialaisista mitaleista. Kuva: Riku Hasari / HäSa

Keskiviikkona 20. heinäkuuta 2022 on kulunut päivälleen 70 vuotta siitä, kun Suomessa järjestettyjen 15. olympiakisojen nykyaikaisen 5-ottelun avajaiset pidettiin Ahveniston urheilukeskuksessa Hämeenlinnassa. Viiden päivän ajan täällä kilpailtiin olympialaisista mitaleista, jotka myös jaettiin paikan päällä.

Olympiatuli paloi ja olympialiput liehuivat saloissa. Kaupunki hoiti tuolloin mallikkaasti oman roolinsa, mutta onko tuota vain harvoille kaupungeille koko maailmassa tullutta asemaa ja roolia osattu ja pystytty hyödyntämään myöhemmin?

Hämeenlinna oli hyvin valmistautunut omiin olympialaisiinsa. Ahveniston urheilukeskus oli valmistunut arkkitehtien Ilmari Niemeläisen ja Olavi Sahlbergin piirustusten mukaan jo edellisenä vuonna.

Kaupungissa oli tuolloin 23000 asukasta. Kisaviikkona kaupunki näytti parhaita puoliaan: pihat oli siivottu, talot maalattu, siniristiliput liehuivat saloissa, tanssimaan pääsi joka ilta.

Tarjolla oli tukkilaiskisaa, taidenäyttelyä, hämäläistuotteiden messua, sirkusta, venetsialaisia ja myös Hopealinjan risteilyt alkoivat tuolloin. Tämä kaikki tietenkin kohotti kaupunkilaisten itsetuntoa ja kansainvälisyys astui kuvaan mukaan, olihan täällä kilpailijoita kaikkiaan 19 eri maasta.

Ainutlaatuista tapahtumaa on muisteltu kahdessa juhlassa

Kaksi kertaa tätä ainutlaatuista tapahtumaa on muisteltu omassa juhlassa. Kun olympialaisista oli kulunut 50 vuotta vuonna 2002 järjestettiin lähinnä kaupungin, olympiaperinneyhdistyksen ja Ahveniston suojeluyhdistyksen myötävaikutuksella hienot 50-vuotisjuhlat olympia-altaan ympärillä. Olin tuota tilaisuutta juontamassa.

Kiinnostavuutta lisäsi se, että kultaa voittaneen Unkarin joukkue oli paikalla kokonaisuudessaan. Samoin oli paikalla koko Suomen joukkue Olavi Mannonen, Lauri Vilkko ja Olavi Rokka. He saivat joukkuekilvassa pronssia.

Mukana oli myös Suomen joukkueen varajäsen Arvi Vilhunen, joka sytytti tulen Ahveniston järven rantaan pystytettyyn olympia-maljaan kuten hän oli tehnyt 50 vuotta aiemminkin.

Kahden mitalijoukkueen tapaaminen oli riemukas

Voitte vaan kuvitella, miten riemukasta oli näiden kahden mitalijoukkueen tapaaminen. Haastatteluista ei meinannut loppua tulla, kun yritin heidän kanssaan muistella menneitä.

Seuraava juhlatilaisuus oli kymmenen vuotta sitten eli Hämeenlinnan olympialaisten 60-vuotisjuhla vuonna 2012. Paikka oli jälleen altaan ympäristö ja järjestelyistä vastasi Ahveniston suojeluyhdistys. Olin myös tätä tilaisuutta juontamassa talkoolaisena.

Vaikka allasta ei oltu kumpaankaan juhlaan mennessä kunnostettu, oli allas täytetty vedellä vain näitä tilaisuuksia varten. Juhlassa seurattiin vuoden 1952 avajaisten ohjelmarunkoa. Tilaisuus alkoi sotilaallisesti kisafanfaarilla ja lipun nostolla.

Armeijalla oli tärkeä osa kisojen läpiviennissä

Hämeenlinna oli 70 vuotta sitten vilkas varuskuntakaupunki ja siksi armeijalla oli tärkeä osa kisojen valmistelussa ja läpiviennissä. On myös todettava, että ilman puolustusvoimia järjestelyistä ei olisi selvitty.

60-vuotisjuhlassa oli vielä kilpailijoista paikalla Lauri Vilkko ja Olavi Mannonen. Oli ilo heidän kanssaan jälleen muistella kisapäivien onnistumisia ja vastoinkäymisiä.

Kaikkiaan Hämeenlinnan kisoissa oli mukana 51 kilpailijaa ja niissä saavutettiin Suomelle olympiatasolla lajin ensimmäinen mitali. Kymmenen vuotta sitten pidetyn juhlan päätti Fredi ja Ami Jaaran orkesteri. Nyt jo edesmenneelle Matti Siitoselle Ahvenisto ympäristöineen oli erittäin tärkeä ja rakas levähdyspaikka.

Osaako Hämeenlinna kertoa olevansa olympiakaupunki?

Tietäen ja arvostaen, että Hämeenlinnan 5-ottelijat juhlistavat 70-vuotisolympiahistoriaa järjestämällä lajin kutsukilpailun lähipäivinä, vaikkakin mastersien MM-kisat peruuntuivat ja tietäen ja arvostaen, että Hämeenlinnan museossa on esillä Ooh, Urheilu!-näyttely, jossa esitellään Hämeenlinnan olympiahistoriaa, on kuitenkin kysyttävä, onko kaikki voitava tehty tämän ainutlaatuisen statuksen hyödyntämiseksi. Onko Hämeenlinna osannut riittävän selvästi kertoa julki olevansa olympiakaupunki?

Joka tapauksessa nämä 70 vuotta sitten järjestetyt omat olympialaiset olivat ja ovat yhä osa Suomen, Helsingin ja koko olympialiikkeen, puolustusvoimien ja Hämeenlinnan kaupunkiyhteisön historiaa.

Aarne Kauranen

yhteiskuntatieteiden maisteri

maakuntaneuvos

Hämeenlinna

Menot