Mielipiteet

Mielipide: On aika päättää uudesta sairaalasta – Päätös turvaa terveyspalveluita vuosikymmeniksi

Kanta-Hämeen nykyinen keskussairaala on vihitty käyttöönsä vuonna 1979. Noista ajoista on – sairaalateknologian lisäksi – mullistunut myös autoteknologia. Kuva: Anja Filppula
Kanta-Hämeen nykyinen keskussairaala on vihitty käyttöönsä vuonna 1979. Noista ajoista on – sairaalateknologian lisäksi – mullistunut myös autoteknologia. Kuva: Anja Filppula

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin hallitus päätti 24. marraskuuta yksimielisesti Assi-sairaalan toteuttamisvaiheen aloittamisesta. Lopullisesti asia päätetään sairaanhoitopiirin valtuustossa 15. joulukuuta. Poliittisilla päättäjillä on runsaasti tietoa päätöksenteon tueksi.

Keskustelu Assi-sairaalasta on ollut vilkasta. Siinä on meinannut unohtua tärkein: uuden sairaalan rakentamisessa on kyse laadukkaiden erikoissairaanhoidon palveluiden turvaamisesta kaikille meille kantahämäläisille.

Sairaala tehdään, jotta maakunnan asukkaat saisivat parasta mahdollista hoitoa seuraavatkin vuosikymmenet kustannustehokkaimmalla mahdollisella tavalla.

Ennen nykyisen keskussairaalan syntyä kantahämäläiset hakivat valtaosan erikoissairaanhoidon palveluista oman maakuntansa ulkopuolelta. En usko, että kukaan meistä enää haluaisi tätä.

On vaarana, että hoito löytyy vain Helsingistä tai Tampereelta

Jos emme tee sairaalallemme mitään, on vaarana, että potilaat valuvat muualle ja keskussairaalatasoista palvelua löytyy vain Helsingistä ja Tampereelta.

Investointikustannus tuntuu kuntien ahdingossa suurelta, mutta onko se sitä? Se on puolitoista kertaa keskussairaalan nykyisten vuotuisten käyttökustannusten suuruinen. Rakentamiskustannukset ovat tärkeitä, mutta vielä olennaisempaa veronmaksajille on, minkälaisiksi käyttökustannukset muodostuvat.

Kokonaan uusi sairaala tulee edullisimmaksi

Tämän mittaluokan hanketta ei ole polkaistu käyntiin vuodessa tai kahdessa. Vuosien varrella on käyty moneen kertaan eri vaihtoehdot huolellisesti läpi ja päädytty aina samaan ratkaisuun: kokonaan uuden sairaalan rakentamiseen Riihimäen ja Forssan yksiköiden vahvalla roolilla täydennettynä.

Esillä ovat olleet niin nykyisten sairaalarakennusten täydellinen peruskorjaus, uuden sairaalan rakentaminen täydennettynä osalla vanhoista kiinteistöistä kuin kokonaan uuden sairaalan rakentaminenkin. Ensimmäinen on todettu selvityksissä kalleimmaksi ja jälkimmäinen pitkässä juoksussa edullisimmaksi.

Nykyinen sairaala vaatisi mittavaa peruskorjausta

Nykyinen keskussairaala on mittavan ja osin täydellisen peruskorjauksen tarpeessa: muun muassa synnytys- ja teho-osastot, leikkaussalit ja vuodeosastot. Nykyaikaisen sairaalateknologian sijoittaminen tiloihin olisi tämänkin jälkeen iso haaste.

Kustannuksia lisäisi väistötilojen saaminen remontoinnin ajaksi. Kun remontointi jouduttaisiin vaiheistamaan erittäin pitkälle, siitä aiheutuisi myös mittavaa haittaa toiminnalle ja vaarana olisi ulkopuolisten sairaaloiden ostopalveluiden kasvu.

Olisimme sen jälkeen tehneet yli 300 miljoonan investoinnin, jolla ei kuitenkaan pystyttäisi kehittämään tuottavuutta, energiatehokkuutta, logistiikkaa, digitaalisuutta, henkilöstön käytettävyyttä, saati hoitoprosesseja.

Sairaala on aikoinaan rakennettu täysin nykyisesti ja tulevasta poikkeavaan ympäristöön. Sairaalan valmistumisen jälkeen lääketiede on kehittynyt enemmän kuin koskaan aiemmin. Tekniikka on lisääntynyt, diagnostiikka tarkentunut ja hoidot nopeutuneet. Digitalisaatio ja tekoäly muuttavat näitä palveluita entisestään.

Kiistaton merkitys maakunnan elinvoimalle

Keskussairaalan merkitys maakunnan taloudelle ja elinvoimalle on kiistaton.

Keskussairaala on Kanta-Hämeen toisiksi suurin työnantaja noin 1 900 korkeasti koulutetulla työntekijällään. Henkilöstöstä 83,7 prosenttia asuu maakunnassamme ja heidän palkoistaan noin 79 prosenttia jää tänne. Keskussairaalan koko palkkasumma ilman lisiä ja sivukuluja on noin 74 miljoonaa euroa.

Kun keskimäärin kolme työllistynyttä henkilöä työllistää yhden uuden henkilön palkan kulutuksen kautta, lasketaan, että sairaalan henkilöstön ansiosta töitä saa 600–700 muuta kansalaista. Keskussairaala myös ostaa maakunnan yrityksiltä palveluja yhteensä noin 21,5 miljoonalla eurolla.

Sairaala on myös tärkeä koulutuspaikka

Keskussairaalalla on tärkeä rooli koulutusta antavana yksikkönä Kanta-Hämeessä. Moni erikoistuva lääkäri suorittaa sairaanhoitopiirissä erikoistumisopintonsa ja Hamkissa opiskeleva sairaanhoitaja harjoittelunsa. Päivystysklinikkamme on yksi maan merkittävimmistä akuuttilääketieteen koulutuskeskuksista, jolla on myös oma professuuri.

Jos meillä ei olisi päivystävää keskussairaalaa, halukkuus tulla tänne erikoistumaan tai harjoittelujaksolle olisi todennäköisesti huomattavasti nykyistä vähäisempää. Kun tiedämme, että opiskeluaikoina nuori aikuinen yleensä valitsee pysyvän asuinpaikkansa, on tälläkin seikalla oma vaikutuksensa koulutetun työikäisen väestön saamiseen alueelle.

Jos erikoissairaanhoidon palvelut haettaisiin jatkossa Pirkanmaalta tai Uudeltamaalta, elinvoiman menetys maakunnalle olisi kohtalokas.

Päätökset turvaavat terveyspalveluita vuosikymmeniksi

Kantahämäläiset antavat vahvan tukensa omalle sairaalalleen viime keväänä sairaanhoitopiirin teettämässä selvityksessä. Esimerkiksi Riihimäen seudulta enää viisitoista prosenttia asukkaista haikaili sairaanhoitopiirin vaihtoa, kun vuosi sitten määrä oli kaksinkertainen.

Kun kuntatalous on historiansa syvimmässä aallonpohjassa, on tuska rahoituksen riittävyydestä jäsenkunnissa yhteinen.

Kanta-Hämeessä pitäisikin nyt pystyä tekemään terveyspalvelut vuosikymmeniksi turvaavia päätöksiä oloissa, joissa näkymää ei ole edes parin seuraavan vuoden päähän. Päättäjiltä kaivataan poikkeuksellista rohkeutta, keskinäistä luottamusta ja yhteistä visiota.

 

Kaija-Leena Savijoki
hallituksen puheenjohtaja (kok.)
Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

 

Lue myös: Tätä ja paljon muuta lupaa potilaalle uusi Assi-sairaala (29.11.2020)

 

Hämeen liiton sivuilta Assi-sairaalasta: hameenliitto.fi/maakunnan-kuntien-strateginen-taloustarkastelu/