Mielipiteet

Mielipide: Onko Assi enää uskottava?

Assin suunnittelutoimiston ovi Ahvenistolla lupaa paljon: "Suunnittelemme maailman inhimillisintä sairaalaa." Kuva: Riku Hasari
Assin suunnittelutoimisto Ahvenistolla lupaa paljon: "Suunnittelemme maailman inhimillisintä sairaalaa." Kuva: Riku Hasari

Tämän lehden pääkirjoitus 13.6.2019 alkoi seuraavasti: ”Uuden Ahveniston sairaalan vaiheita sivusta seuraava tavallinen kansalainen lienee jo pyörällä päästään. Mitä oikeasti tapahtuu? ”

Tällöin sairaanhoitopiirin valtuusto oli antanut luvan tutkia, voidaanko osaa nykyisestä kiinteistöstä käyttää hyväksi uuden rakentamisessa. Selvityksessä päädyttiin negatiiviseen tulokseen, mutta käänteitä on riittänyt omatekoisessa kantahämäläisessä sairaalasarjassa pääkirjoituksen laatimisen jälkeenkin.

Jo viime syksynä Assi-hankkeen budjetti oli ylittymässä kymmenillä miljoonilla, jolloin projektin johto vaihtui ja suunnittelua jatkettiin uudelta pohjalta.

Dramaattinen keskeytyspäätös

Tämän vuoden toukokuussa sairaanhoitopiiri teki sitten dramaattisen päätöksen keskeyttäessään koko valmistelun, koska kustannukset uhkasivat taas karata käsistä.

Julkisuudessa kuitenkin korostettiin, että Assia ei haudattu, vaan ”allianssikumppanit tarjoutuivat keskeytyksen aikana tekemään omalla riskillään esityksiä nykyisen konseptin muuttamisesta”, kuten tässä lehdessä kirjoitettiin (HäSa 14.5.).

Tämä konsulttikielinen ilmaisu tarkoitti tietenkin uudisrakennuksen tilojen supistamista entisestään. Niinpä viimeisimmässä suunnitelmassa sairaalan bruttoala onkin pienentynyt reippaasti, kun siitä on poistettu sekä ylin että maanalainen niin sanottu nollakerros (HäSa 5.9.).

Alussa mainitun pääkirjoituksen alkusanat ovat näiden tapahtumien jälkeen entistäkin osuvampia ja on tullut aika kysyä, onko koko prosessilla enää kansalaisten silmissä uskottavuutta?

Kriisistä kriisiin

Tässä verovaroilla kustannetussa, kriisistä toiseen törmäilevässä sairaalasarjassa on kuitenkin ollut johdonmukainenkin juoni: uuden rakennuksen koko on jatkuvasti pienentynyt. Tästä huolimatta ovat sairaanhoitopiirin edustajat (mm. projektiylilääkäri Turunen (HäSa 12.6.) antaneet ymmärtää, että kaikki nykyisen keskussairaalan toiminnat (mukaan lukien entiseen keuhkoparantolaan sijoitettu psykiatria), Vanajaveden sairaalan vuodeosastot ja Riihimäen kuntoutus ovat sijoitettavissa supistettuihinkin neliöihin.

Epäilemättä lääketieteen toimintatavat ovat muutoksessa ja logistiikka olisi uudessa talossa helpommin organisoitavissa kuin nykyisessä, mutta onko vanhenevan ja siten entistä sairaamman väestön erikoissairaanhoito todella järjestettävissä viimeisimmän suunnitelman mukaisissa tiloissa?

Eiköhän pikemminkin ole käymässä niin, että ns. Tähtisairaala-hankkeen myötä huomattava osa raskaammasta ja vaativammasta erikoissairaanhoidosta on siirtymässä Tampereelle.

Nimi tulee varmaankin säilymään

Kanta-Hämeen keskussairaala tulee varmaankin säilyttämään jatkossakin nimensä, mutta ei enää toimintaansa siinä laajuudessa mihin takavuosina on totuttu.

Lopuksi: Sairaanhoitopiirin johto markkinoi nykyisen kiinteistön peruskorjausta käytännössä mahdottomaksi (esim. HäSa 5.9.). Jo arkijärjellä on kuitenkin käsitettävissä, että laskelmat ovat hyvin epävarmalla pohjalla.

Onko Assi enää uskottava?

Niinpä viime keväänä julkaistussakin Perlacon oy:n raportissa, jossa tutkittiin po. investoinnin kuntataloudellisia vaikutuksia ja vertailtiin mm. Assi-suunnitelman ja toiminnassa olevan sairaalan peruskorjauksen kustannuksia, päädyttiin massiivista ja näennäisen tarkasta numeroaineistosta huolimatta seuraaviin johtopäätöksiin:

”Investoinnin tuottavuuden kasvu on suurimmillaan 2030–40, mutta 2020–30 tuottavuuden nousu on melko pieni.”

Konsulttien viimeinen lause on ajatuksia herättävä: ”Käänne Assin hyväksi tapahtuu 2027–28 – onko tuottavuuden muutos uskottava?” Luulisin, että moni veronmaksaja laajentaa tämän varauksen koskemaan koko Assi-hanketta.

Päivän lehti

23.9.2020

Fingerpori

comic