fbpx
Mielipiteet

Mielipide: Onko kaupunkimme Hämeenlinna köyhän lapsen ystävä?

YK:n lastenavun järjestön eli Unicefin hyväksi myyty pääsiäismuna noin kymmenen vuoden takaa. Kuva: TA terho aalto
Kuvan pääsiäismuna ei liity tapaukseen. Arkistokuva: Terho Aalto

Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto käsitteli maanantaina kristillisdemokraattien valtuustoryhmän aloitetta ohjelman laatimiseksi toimenpiteistä lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi.

Aloitteen allekirjoittivat myös sosiaalidemokraattien ja vasemmistoliiton valtuustoryhmät. Lapsiköyhyys tarkoittaa niiden alle 18-vuotiaiden osuutta, jotka elävät suhteellisen köyhyysrajan alapuolella (kotitalouden tulot alle 60 % väestön tulojen mediaanista).

Esimerkiksi Espoon kaupunki on laatinut kunnianhimoisen toimenpideohjelman lapsiköyhyyden vähentämiseksi.

Tilastojen mukaan lapsiköyhyys lisääntyy ja lasten eriarvoisuus syvenee. Siihen vaikuttaa parinkymmenen vuoden ajan heikentynyt perusturvan taso.

Noin 1300 lasta elää köyhyydessä

Hämeenlinnassa on noin 1 300 köyhyydessä elävää lasta. Toimeentulotukea on saanut lähes 14 prosenttia lapsiperheistä. Köyhyys syrjäyttää, rajoittaa sosiaalisia kontakteja, kaventaa tulevaisuuden mahdollisuuksia ja aiheuttaa huono-osaisuuden periytymistä seuraaville sukupolville.

Hämeenlinna on Unicefin nimeämänä lapsiystävällisenä kuntana sitoutunut Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti edistämään myös lasten taloudellisia oikeuksia ja riittävää toimeentuloa.

Lasten oikeuksien pitää toteutua arjessa

Unicefin kestävän kehityksen tavoitteissa lapsiköyhyyden poistaminen on ensimmäisellä sijalla. Lapsiystävällisessä kunnassa lapsen oikeuksien pitäisi toteutua jokaisen alle 18-vuotiaan arjessa.

Kunnan pitäisi edistää lapsen oikeuksia kaikessa kunnan päätöksenteossa, hallinnossa ja palveluissa: lasten arkeen vaikuttavista päätöksistä 90 prosenttia tehdään kunnissa.

Lapsiystävällisten kaupunkien kansainvälinen verkosto (Child Friendly Cities) pitää keskeisenä kunnan lapsistrategiaa, toimintaohjelmaa ja lapsibudjetointia, syrjäytymisen ja osattomuuden ehkäisyä sekä taloudellisissa vaikeuksissa olevien perheiden auttamista.

Unicef edellyttää myös rakenteellisiin muutoksiin tähtäävää pitkäjänteistä työtä ja resurssien jakamisessa erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien lasten huomioon ottamista. Kaikkiin päätöksiin pitäisi liittää lapsivaikutusten ennakkoarviointi. Lasten oikeus riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista pitäisi näkyä myös erillisenä lapsibudjetointina kunnan talousarviossa.

Yksittäisiä hajanaisia hankkeita

Unicefin lapsiystävällisen kunnan hyvien käytäntöjen listalla on Hämeenlinnan raportoimana hajanaisia yksittäisiä hankkeita, eikä lainkaan lapsivaikutusten arviointia. Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti äänin 26 – 25, että tehdään listaus jo tehdyistä toimenpiteistä ja merkitään valtuustoaloite loppuun käsitellyksi. Eikö Hämeenlinnan lapsiköyhyys kaupunginvaltuuston mielestä edellytä kaupungilta muita toimenpiteitä?

Menot