Mielipiteet

Mielipide: Opinto-ohjaajako poistaa eriarvoistavan peruskoulun? 

Suomen opinto-ohjaajat ry on sanonut mielipiteenään oppivelvollisuuden pidentämistä koskevassa kannanotossa, että yhdellä opinto-ohjaajalla voi olla enintään 200 ohjattavaa peruskoulussa ja toisella asteella. Kuva: Riku Hasari
Suomen opinto-ohjaajat ry on sanonut mielipiteenään oppivelvollisuuden pidentämistä koskevassa kannanotossa, että yhdellä opinto-ohjaajalla voi olla enintään 200 ohjattavaa peruskoulussa ja toisella asteella. Kuva: Riku Hasari / HäSa, arkisto

Olen samaa mieltä nimimerkin Epäilevä opettaja kanssa (HäSa 6.7.).

Opetustoimenjohtaja Mika Mäkelän mukaan (HäSa 5.7.) peruskoulun tänä keväänä päättäneitä oppilaita oli Hämeenlinnassa 700, joista 18 nuorta jäi yhteishaussa vaille opintopaikkaa.

Mietin, että näiden 18 oppilaan kohdalla olisi tutkimuksen paikka, sillä heidän yksilölliset tilanteensa avaavat näköaloja sille, miksi oppivelvollisuuslakia päätettiin laajentaa.

Kiinnostavaa olisi tietää, oliko enemmistö näistä 18 oppilaasta poikia, kuten opetusministeriön tai sosiaali- ja terveysministeriön sukupuolten tasa-arvoa, oppimistuloksia, syrjäytymistä tai pisa-tuloksia tutkineet raportit kertoivat.

Tai näkyikö heidän opintiessään julkisuudessa toistettu mantra oppimisen eriarvoistumisesta Suomessa? Pisa-tulokset kertoivat, kuinka heikoimpien oppilaiden oppimistulokset heikkenevät entisestään.

Julkisesti on myös leimaavasti todisteltu, kuinka hyvässä sosioekonomisessa asemassa olevien perheiden lapset, erityisesti tytöt, pärjäävät peruskoulumaailmassa paremmin.

Entä näkyikö näiden 18 oppilaan opinpoluissa koulujen alueellinen eriarvoisuus, jossa joidenkin asuinalueiden tai koulujen oppimistulokset ovat selvästi heikompia kuin toisten?

Matikkapäällä insinöörin koulutukseen?

Yliopistot ovat naisistuneet, kuten lukiotkin, joten herää kysymys: miksi sukupuolesta tulee eriarvoistava tekijä tasa-arvoisessa, suomalaisessa peruskoulussa?

Miksi teknisten alojen korkeakoulut ovat edelleen miesvaltaisia, kun taas hoito-, opetus-, hoiva-, sosiaali- ja kasvatusalan vastaavat koulut ovat naisvaltaisia. Tämä taas näkyy suoraan Suomen sukupuolistuneissa palkoissa sekä EU-maiden segregoituneimmassa työelämässä.

Mietinkin, mistä eriarvoisuus kumpuaa ja eriarvoistavatko nämä leimaavat diskurssit entisestään muuttuen tottumuksen kautta käytännöiksi ja itseään toistaviksi ennusteiksi. Onko niin, että köyhän perheen matikkapää-tyttöä ohjataan ja kannustetaan hoitoalan koulutukseen, eikä lukioon ja sitä kautta tekuun.

Onko tosiaan syynä tähän lukion kirjojen kalleus? Kuinka monta tyttöä opo ohjasi insinöörin koulutukseen?

Oikeita vaihtoehtoja?

Tutkimuksellisesti voitaisiin myös selvittää, ovatko tosiaan opojen määrien lisääminen tai opojen työtuloksellisuus avaimia siihen, että nämä 18 oppilasta olisivat päässeet jatko-opintoihin.

Ja toisaalta, ovatko Mika Mäkelän esittämät hämeenlinnalaisvaihtoehdot (lukio, ammattikoulu, ammattikouluun valmentava opetus, 10. luokka) näille oppilaille oikeita vaihtoehtoja?

Vai tarjotaanko silloin lääkkeeksi samaa myrkkyä, jota nämä oppilaat ovat olleet karussa tai jota he eivät jostain syystä pystyneet tai ehtineet peruskoulussa yhdenvertaisesti nielemään, kuten muut 682 oppilasta?

Menot