Mielipiteet

Mielipide: Päätin kokeilla Hopealinjojen Hämeenlinna–Visavuori-matkaa – Alkufiilis muuttui pettymykseksi

Hopealinjat tekee Hämeenlinnasta päivä- ja iltaristeilyjä sekä matkoja Visavuoreen ja Tampereelle. Kuva: Susanna Kinnari
Hopealinjat tekee Hämeenlinnasta päivä- ja iltaristeilyjä sekä matkoja Visavuoreen ja Tampereelle. Kuva: Susanna Kinnari / HäSa, arkisto

Pohjoismaiden suurin sisävesivarustamo Hopealinjat on seilannut velkaisilla vesillä. Viime vuonna se lipui Tampereen kaupungin omistukseen.

Hopealinjojen tuoteidea on hyvä; matkoja Suomen sisävesilabyrintin maisemissa. Mutta entäpä itse toteutus?

Maailman valtameret ja joet ovat vuosikymmenien aikana tulleet tutuksi työni kautta.

Kiinnostuksesta päätin kokeilla Hopealinjojen Hämeenlinna–Visavuori–Hämeenlinna-matkaa.

Alkufiilis muuttui pettymykseksi ulkokannella: tuolit linnunkakassa, samoin kaiteet.

Linnun oksentama puoliksi syöty ahven muistutti, että vesielementti on lähellä.

Kukaan henkilökunnan jäsenistä ei ollut viitsinyt tai halunnut puhdistaa paikkoja ennen maksavien matkustajien tuloa.

 

Kauniit maisemat johdattivat matkaa Visavuoreen, ja selostuksia oli suomeksi sekä englanniksi.

Saapuessamme Visavuoreen, matkustajilla oli mahdollisuus tutustua sen museoantiin tai vain ihailla alueen kesäisiä istutuksia.

Ilmoituksen mukaan henkilökunta siivoaisi ja huoltaisi aluksen tuona aikana.

Yllätys oli melkoinen, kun alukselle palatessa vanhat likaiset astiat tervehtivät pöydillä. Kukaan ei ollut niitä kerännyt pois.

 

Visavuorella henkilökunta valitti Hopealinjojen välinpitämättömyyttä sesongin tiedottamisen osalta.

Samaa sain minäkin kokea, kun otin varustamoon yhteyden Facebookin kautta, kun Hopealinjojen sivusto ei vastannut niihin kysymyksiin, joihin itse vastauksia hain.

Asiakaspalvelija tyytyi copypaste-tyyliin ja laittoi vain linkit sivustolle (jotka kuitenkaan eivät vastanneet kysymyksiini).

Vasta muutamien erillisten pyyntöjen jälkeen hän alkoi kirjoittaa vastauksia, samalla kun nimettömästä vastaajasta tuli nimellinen.

Silver Moonin matkustajamäärä on 220 henkeä. Korona-aikana alukselle otetaan kuitenkin 70 prosenttia kokonaiskapasiteetista.

Millainen mahtaa taso olla, kun matkustajamäärät hiljalleen kasvavat, kun nyt 47 matkustajan matkalla oli ongelmia ja välinpitämättömyyttä nähtävillä?

 

Kilpailu matkailualalla on kova, ja koronapandemia on laittanut sektorin kokonaan uusiksi.

Välinpitämättömyys on suurimpia virheitä, oli ala mikä tahansa.

Toivottavasti Hopealinjat suuntaa keulansa ”elämyksellisille laineille”, joissa myös matkustajista välitetään.

Menot