Mielipiteet

Pakkauskierrätys Ringin vastaus: Jäteastioiden pienillä suuaukoilla on syynsä

Hämeen alueen Rinki-ekopisteiltä kerättiin vuonna 2020 muovipakkauksia kierrätettäväksi 998,13 tonnia. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen
Hämeen alueen Rinki-ekopisteiltä kerättiin vuonna 2020 muovipakkauksia kierrätettäväksi 1723,5 tonnia. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen / HäSa, arkisto

Hämeen Sanomien Alanurkka-palstalla (9.7.) Pirjo-Liisa Niinimäki kertoi pakkausten kierrätyskokemuksistaan. Kiitos Niinimäelle asian esiin nostamisesta.

Lajittelu ja kierrättäminen ovat osa kuluttamista. Purkkien ja purnukoiden lajittelemisesta onkin viime vuosina tullut luonteva osa monen suomalaisen arkirutiineja, kuten Niinimäki kirjoituksessaan havainnoi. Vuonna 2019 kaikista pakkausjätteistä kierrätettiin jo 71 %.

Ympäri Suomen sijaitsevien Rinki-ekopisteiden keräysastioita käydään tyhjentämässä joka ikinen päivä keskimäärin 1000 kertaa. Ekopisteiltä vuodessa kierrätettäväksi kerätty jäte täyttäisi seitsemän Helsingin Hartwall-areenaa. Kierrätysinto ei näytä laantumisen merkkejä myöskään tämän vuoden osalta, mikä on hienoa.

Iso muutos innossa

Etenkin muovipakkausten kierrättämisinnossa on tapahtunut iso muutos parissa vuodessa: esimerkiksi Hämeen alueen Rinki-ekopisteiltä kerättiin vuonna 2017 muovipakkauksia kierrätettäväksi 713,9 tonnia, kun vuonna 2020 luku oli noussut jo 1723,5 tonniin.

Niinimäki harmitteli muovipakkausten keräyspisteiden vähäistä määrää kotiseudullaan.

Nykyisellään kaikissa yli 10 000 asukkaan taajamissa on oltava muovipakkausten keräys, ja kaikkiaan Suomessa on oltava vähintään 500 pakkaustuottajien järjestämää ja kustantamaa keräyspistettä muovipakkauksille. Tällä hetkellä Ringin ekopisteverkostosta löytyy muovipakkauskeräyspiste kaikista yli 4000 asukkaan taajamista, ja muovipakkauskeräyspisteitä on yhteensä yli 670 – määrä siis ylittää lain vähimmäisrajan.

Uudistettu jätelaki parantaa

Eduskunnan juhannuksen alla hyväksymä uudistettu jätelaki parantaa suomalaisten mahdollisuutta kierrättää jätteet ja vauhdittaa kiertotaloutta.

Kartonki-, lasi-, metalli- ja muovipakkaukset kerätään 1.7.2023 alkaen kierrätettäväksi kaikilta vähintään viiden kotitalouden asuinkiinteistöiltä. Tällaisia kiinteistöjä on Suomessa yli 75 000. Muovipakkausten keräysastia löytyy siis lähitulevaisuudessa entistä useammalla ihmisellä omalta kotipihalta.

Lisäksi muovipakkausten keräykselle on jatkossa vähintään tuhat Rinki-ekopistettä, joten muovinkeräyspisteiden määrä nousee sadoilla.

Kunhan jätelaki astuu voimaan myöhemmin kesällä, voimme lähteä kehittämään ekopisteverkostoa yhdessä pakkausten tuottajayhteisöjen kanssa. Näiden uudistusten maksajia ovat suomalaiset pakkausten tuottajavastuulliset yritykset.

Vaivaton, oikealla korkeudella ja turvallinen

Niinimäki nosti esille myös keräysastioiden pienet ja korkealla sijaitsevat suuaukot.

Tavoitteenamme on, että lajittelu on kuluttajille mahdollisimman vaivatonta. Keräysastioiden suuaukot on hyvin tarkasti suunniteltu. Aukko ei saa olla niin suuri, että sinne mahtuu sekajätepusseja. Sekajäte sotkisi kierrätysjärjestelmän.

Aukko ei voi myöskään olla liian matalalla, koska se pienentää astioiden tilavuutta ja siten vähentää ympäristö- ja kustannustehokkuutta. Kartongin kohdalla pieni aukko varmistaa myös sen, että astiaan heitetty litistämätön pahvilaatikko ei täytä astiaa saman tien.

Lisäksi pieni aukkokoko lisää astioiden turvallisuutta, kun esimerkiksi pienet lapset eivät pääse putoamaan keräysastiaan.

Menot