fbpx
Mielipiteet

Mielipide: Palanderin korttelin kehittämiseen tarvitaan kumppani - Kaupungilla ei ole varaa korjauksiin

Willa Vasken sisäpiha on keidas keskellä ruutukaava-aluetta. Kuva: Pekka Rautiainen

Willa Vaski ja Palanderin talon kortteli on herättänyt keskustelua ja hyvä niin, paikka on kulttuurin ja matkailun kannalta tärkeä. Yhtä mieltä tunnutaan olevan siitä, että vahvasti suojeltua korttelia tulee kehittää. Mielipiteet toimintatavoista kuitenkin poikkeavat toisistaan.

Kaupunki on suunnitellut korttelin kiinteistöjen myyntiä, lukuunottamatta museokäytössä pysyvää Palanderin taloa. Moni hämeenlinnalainen on addressinkin muodossa kuitenkin toivonut, ettei kaupunki luopuisi omistuksessaan olevista kiinteistöistä.

Ei ole kuitenkaan mahdollista, että nykytila jatkuisi ennallaan. Kiinteistöissä on mittavia peruskorjaustarpeita, kuntoselvityksen mukaan yli kahden miljoonan euron edestä. Kaupungilla ei ole varaa tehdä näitä korjauksia, koska peruspalvelut ja elintärkeät kouluinvestoinnit on pakko asettaa etusijalle niukan rahan jaossa.

Kaikki korttelin rakennukset on lain nojalla suojeltu hirsistä pihavajaa lukuunottamatta, joten riskinä ei ole kiinteistöjen purku. Myös pihan ominaispiirteet on suojeltu.

Kaupungin hallussa historialliset arvokiinteistöt luultavasti rapistuisivat vähitellen, kun rahaa niiden korjaamiseen tuskin löytyy tulevaisuudessakaan.

Kaupungin tehtävä ei myöskään ole kehittää näihin kiinteistöihin yritystoimintaa tai kantaa yrittäjäriskiä.

Omistus- tai hallintasuhteiden muutos voisi sen sijaan auttaa palauttamaan kiinteistöt vanhaan loistoonsa. Ympäri Suomen on pelastettu paljon historiallisia ympäristöjä vastuullisen yritystoiminnan avulla. Esimerkiksi Jyväskylän vastaava puutalokortteli Toivolan vanha piha on yksityisomistuksessa, mutta se on säilynyt kulttuuri- ja ravintolakorttelina.

Yksi varteenotettava vaihtoehto olisi etsiä kaupungille yksityistä kumppania, joka joko ostaisi alueen, tai vuokraisi sen pitkällä ja edullisella vuokrasopimuksella.

Kumppani maksaisi peruskorjaukset pääosin omasta pussistaan tai ulkopuolisen rahoittajan tuella ja sitoutuisi kehittämään korttelia kulttuuri-, matkailu-, ja ravintolakohteena. Toteutuessaan tässä ratkaisussa lähes kaikkien toimijoiden toiveet tulisivat huomioiduksi.

Nykytilan jatkaminen ei nimittäin onnistu.

Kaupungilla ei ole mahdollisuutta maksaa peruskorjauksia omasta pussistaan, koska kalliit korjaukset nostaisivat vuokratason niin korkeaksi, ettei vuokralaisia löytyisi. Vuokratasoa olisi kuitenkin välttämätöntä nostaa kattamaan investointikustannukset, koska muuten kaupunki tekisi korjauksilla tappiota. Mikä taas aiheuttaisi vastaavan tarpeen korottaa veroja tai leikata palveluista. Yrittäjien tukeminen keinotekoisen alhaisilla vuokrilla olisi siis pois kaupunkilaisten elintärkeistä peruspalveluista, mitä emme voi kannattaa. Lisäksi keinotekoisen alhainen vuokrataso asettaisi yrittäjät eriarvoiseen asemaan, kun toisia tuettaisiin vuokrissa ja toisia ei.

Näistä syistä kannatammekin kiinteistöjen vastuullista vuokrausta tai myyntiä yrittäjälle, joka sitoutuu kehittämään historiallista aluetta ja tuottamaan palveluita kaupunkilaisille ja matkailijoille, sekä pitämään rakennukset ja pihan kunnossa. Aluetta on mahdollista kehittää yhtenäisenä ja viihtyisänä, mutta osaamista ja paneutumista se vaatii.

Hanna Rokkanen

Kaupunkirakennelautakunnan jäsen (vas.)

Aapo Reima

Kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja (vas.)

Menot