Mielipiteet

Mielipide: Pentujen hinta karkaa käsistä, jos jalostuksen tavoitteena on täydellisyys

Huskynpennut kisailivat keskenään hämeenlinnalaisen kennelin koiratarhassa helmikuussa vuonna 2018. Kuva: Pekka Rautiainen
Huskynpennut kisailivat keskenään hämeenlinnalaisen kennelin koiratarhassa helmikuussa vuonna 2018. Kuva: Pekka Rautiainen

Kennelliiton jalostusasiantuntija Katariina Mäki ja luonnonvarakeskus Luken tutkija Riitta Kempe ovat laatineet Ruokaviraston tilauksesta ansiokkaan selonteon koiranjalostuksen haasteista. Selvitys ennakoi uutta eläinten hyvinvointilakia ja sitä tarkentavaa jalostusasetusta.

Riitta Kempe väittää Hämeen Sanomien haastattelussa (15.10.), että koiranjalostusta ei nyt tehdä oikein. Hänen mukaansa eläinten terveyden kohentaminen jalostuksen keinoin vaatii taitoa: genetiikkaa, tilastomatematiikkaa ja rahoitusta. Hän vertaa koirien jalostusta tuotantoeläimien jalostukseen, josta vastaavat tutkimusryhmät.

Kempen mukaan koiranjalostuksesta vastaavilla rotuyhdistyksillä ei ole käytössä parhaita menetelmiä.

Jutun mukaan Kempe toteuttaa omassa kennelissään toisenlaista, parempaa jalostusta, jossa valjakkokoirapentue pidetään vuosia yhdessä. Koirat asuvat ”luonnollisesti” koiratalossa. Huipputason valjakkoon ja/tai jalostukseen kelpaamattomat muuttavat vasta aikuisina hyviin perheisiin.

Kokonaisuus ratkaisee koiranjalostuksessa

Koiranjalostus on monimuotoinen kokonaisuus, kuten kaikki nykyään. Eri tekijät kietoutuvat yhteen. Kokonaisuus ratkaisee. Suomessa syntyy tai tänne tuodaan ulkomailta vuosittain arviolta 70 000–80 000 pentua. Niistä noin 70 % on rotukoiria, jotka Suomen Kennelliitto rekisteröi. Tämä on maailmanennätys.

Kaikkialla muualla kuin täällä ja Ruotsissa koirakannan enemmistö on rekisteröimättömiä, seka- ja monirotuisia, pentutehtailtuja, rescueita jne. Uskokoon ken tahtoo, että ne ovat terveempiä kuin Suomen koirat.

Suomessa pystytään Kempen moittiman jalostuksen keinoilla tuottamaan kohtuuhintaan pentuja, joiden vanhemmat ovat monin tavoin terveystutkittuja.

Koirien terveyttä on parannettu yhteistyössä

Jalostuksessa otetaan huomioon luonne, terve rakenne, geneettinen monimuotoisuus ja yleisterveys. Kennelliitto on pitkälti Kempen tutkijatoverin Katariina Mäen toimesta toteuttanut huomattavan määrän koirien terveyttä parantaneita toimenpiteitä yhteistyössä rotuyhdistysten kanssa.

Jokaisella määrällisesti merkittävällä rodulla on jalostuksen tavoiteohjelma, suoranainen rotukohtainen ohjekirja. Sadoilla roduilla on terveysperusteisia rekisteröintirajoituksia. Näyttelyissä kirjataan tarkasti ylös kaikki sairaalloiset piirteet.

Koirataloissa ”voi kasvattaa” vain poikkeustapauksissa

Koiranpennut kasvatetaan Suomessa harrastajakasvattajien olohuoneissa ja keittiöissä. Ne sosiaalistuvat siinä ja uudet omistajat saavat pääsääntöisesti iloisen, terveen perheenjäsenen. Koiranpentuja voi todellakin kasvattaa vain poikkeustapauksissa erillään perheen elämästä ”koirataloissa”.

Koiranjalostuksessa on tehty virheitä, erityisesti lyttykuonoisissa roduissa ja kääpiökoirissa. Sukusiitos on ollut selvin virhe. Nämä virheet ovat ihmisten tekemiä.

Geenitestit eivät ole ihmease

Risteytykset ovat keino peruuttaa pois sukusiitoksen haitoista. Geenitestit eivät ole ihmease, sillä koirien sairauksista useimmat ovat monigeenisiä, eli niihin ei pystytä geenitestiä kehittämään.

Jos koiranjalostus Suomessa annettaisiin ammattilaisille ja käyttöön otettaisiin täydellistä lopputulosta edellyttävät tuotantoeläinten menetelmät, kasvatuskokonaisuus muuttuisi täysin. Kokeilu sisältäisi valtavat riskit.

Pentujen ”siirtohinta” nousisi kuin sähköllä ikään ja kansa kääntyisi Baltian, Venäjän ja Itä-Euroopan pentutehtaiden halpatuonnin puoleen – kuten Keski-Euroopassa on käynyt.

Pennunhankkijat putoaisivat kelkasta

Koiranjalostus ja -kasvatus on samanlaisten yhteiskunnallisten haasteiden edessä kuin kaikki muukin toimintamme. Jos tavoitteeksi asetetaan kapea-alainen mitattava täydellisyys, pennunhankkijat putoavat kelkasta ja lopputulos muuttuu kokonaisuutena nykytilaa heikommaksi.

Siksi – kuten monessa muussakin asiassa – paras tapa on kehittää hyvää, toimivaa nykytilaa pienen askelin vieläkin paremmaksi.

Päivän lehti

26.11.2020

Fingerpori

comic