Mielipiteet

Mielipide: Pop a pill – avointa huumehoukuttelua somessa

Pään on saanut sekaisin myös ennen sosiaalista mediaa, joka on kuitenkin avannut aivan uuden viestintämaailman. Kuva: Terho Aalto
Pään on saanut sekaisin myös ennen sosiaalista mediaa, joka on kuitenkin avannut aivan uuden viestintämaailman. Kuva: Terho Aalto

Myös Hämeenlinnan seudulla näyttää toimivan kymmenien nuorten someverkosto, joka syöttää instagrammiin huumeliitännäistä ja huumeita ihannoivaa sisältöä näennäisen avoimesti, omalla salakielellään.

Alaikäiset ja nuoret aikuiset viestivät huumeista yleismaailmalliseen tapaan: huumekoodein (esim. 420, XL, THC), emojein (esim. prokkoli, erilaiset lehdet ja vihreät puut, kukat, savupilvet, höyrysierainhymiöt, lumihiutaleet, lumisadepilvet, 8-pallot, räjähtävät aivot, käärmeet, hevoset, timantit, pahoinvoivat naamat).

Kuvasyötteet tukevat usein näitä koodeja ja emojeita. Kuvissa nuori saattaa esiintyä esimerkiksi niin sanottu jointti suussaan.

Kuvatekstit täydentävät viestiä. Ne ovat yleensä lainauksia huumeita glorifioivasta räppilyriikasta: ”Live a little, dropping acid, and I’m flying away”, ”Vibe with me, trip with me …”, ”Happiness comes from drugs, not relationships!”, ”Pop a pill …”

Ihailu koukuttaa

Peitetarina kuuluu: ne ovat vain laulun sanoja. Nuoret kommentoivat toisiaan ihailevin emojein, kuten lukuisin sydämin, sydämin varustetuin hymiöin, lieskoin ja kommentoimalla.

Ihailu koukuttaa. Seuraajien haaliminen on tärkeää. Sometilien tuleekin olla julkisia tai yksityisten tilien selkeän vihjaavia, jotta ne keräisivät seuraajia.

Kun verkot on laskettu, pikkukalat, 13–14-vuotiaat nuoret, sujahtavat niihin helposti. Heistä tulee huumehoukuttelun eli huumegroomingin uhreja.

Somea voi suitsia

Miksi me aikuiset annamme tämän tapahtua? Siksikö, että tiedämme, että nuorilla pitää olla oikeus some-elämään ja että itsenäistyminen vaatii irrottautumista vanhemmista ja omia salaisia kuvioitaan? Alaikäisilläkin on yksityisyyden suojansa.

On kuitenkin hyvä muistaa, että myös esimerkiksi seksuaalinen grooming ja siitä seuraava hyväksikäyttö on yleensä salaista, mutta ei sallittua.

Nuoret tuottavat someen sellaista haitallista sisältöä, jolla on hyvin kauaskantoiset vaaralliset ja kalliit seurauksensa.

Somea ei voi suitsia, ajattelee moni, kuten esimerkiksi THL:n tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen. Sitä minä ihmettelen! Somesta suitsitaan rasismia, alastomuutta ja väkivaltaa.

Miksi huumeet olisivat vähemmän vaarallinen aihe suitsittavaksi?

Toivottavasti EU:n komission pian julkaisema Digital Services Act tuo uusia näkökulmia myös haitallisen sisällön tuottamisen torjumiseen.

Aikuisten tulee katsoa peiliin

Tarvitsemme uusia digitaalisia innovaatioita haitallisesta someviestinnästä ilmoittamiseen, jonkinlaista huumevilkkua. Tarvitsemme uusi innovatiivisia strategioita huumepandemian hillitsemiseen. Ehkä voimme ottaa mallia hallituksen koronaviruksen torjunnan hybridistrategiasta: testaa, jäljitä, eristä ja hoida!

Meidän aikuisten tulee myös rohkeasti katsoa peiliin ja kysyä itseltämme, kuka tekee mahdolliseksi koukuttavan huumeliitännäisen sisällön tuottamisen. Kuka maksaa nuoren somepalvelut? Kuka on vastuussa alaikäisen toiminnasta?

Ydinongelma on kuitenkin se, miten otamme vastaan lasten ja nuorten pahoinvoinnin, ahdistuksen, henkisen kivun ja hädän, josta ihailua kaipaavat huumeverkkojen laskijat avoimesti kertovat syötteissään?

Olisiko Kanta-Häme se alue, joka voisi toimia uuden suunnan näyttäjänä ja esimerkkinä muille? Onko Kanta-Hämeestä siihen?