Mielipiteet

Mielipide: Postin vajaatoiminta vie asiakkaan ajan ja hermot

Postin kasvoton asiakaspalvelija: pakettiautomaatti. Kuva: Seppo Pessinen
Postin kasvoton asiakaspalvelija: pakettiautomaatti. Kuva: Seppo Pessinen

Posti se jaksaa yllättää kerta toisensa jälkeen. Vähän aikaa sitten minun piti saada lähetys pakettiautomaatin avustuksella. Ei se tullut läheiseen automaattiin, siitä tuli tiedote: noudettavissa asiakaspostista.

Noutopaikka oli kahden pitäjän päässä, 50 kilometrin ajomatkan takana. Pitkän etsimisen jälkeen löysin netistä Postin osaston, joka vaikutti siltä, että siellä asia korjattaisiin.

 

Kahden päivän päästä sähköpostiini tuli teksti: koska pakettiautomaatti oli täynnä, lähetys siirrettiin tavalliseen postiin, hieman väärin, mutta korjaamme asian.

Reilu viikko sitten tuttuun automaattiin saapui lähetys, jossa oli tärkeä osa erääseen laitteeseen. Menin hakemaan, mutta automaatin näytössä oli teksti: Huollamme automaattia etänä, tulehan joskus toisten. Tietysti tuo oli kapulakielisenä.

Tyhmänä maallikkona ajattelin, että toisten olisi seuraavana päivänä. Ei ollut. Kai etähoitaja olisi kolmantena päivänä jo saanut työnsä valmiiksi? Ei ollut, samaa viestiä sai yhä ihastella.

 

Kolmantena päivänä illansuussa tuli tekstiviesti: Pakettiautomaatti on epäkunnossa, ilmoitamme, kun se taas toimii. Uutinen oli minulle hieman vanha. Jäin odottamaan ilmoitusta, mutta ei sitä tullut vielä neljäntenäkään päivänä.

Koska Postin viestitys tuntui hitaahkolta, menin viidentenä päivänä katsomaan automaattia. Siellä oli uusi viesti: Automaatti on epäkunnossa, mutta jos sinulla on lähetys, jonka palautuspäivä lähestyy, soita alla olevaan numeroon.

Siis soittamaan, jotta saisin jo kiireelliseksi muuttuneen paketin itselleni. Siinä sitten seisoin seisomistani automaatin vieressä luuri korvalla: noin 29 minuutin kuluttua naisääni kajahti korvaani.

Mutta ei odotus ollut tylsää: noin 60 kertaa kuulin lohduttavan naisen äänen: Kaikki ovat varattuja, yhdistämme pian. Tuota hokemaa Posti piristi lausahtamalla lisäksi noin 30 kertaa: Muuta noutopaikaksi nykyajan ihme pakettiautomaatti.

Lopulta pääsin ehdottamaan asiakaspalvelijalle, jotta Posti kantaisi pakettini tavalliseen postiin, josta saisin sen lopulta huostaani. Vastaus mykisti: Automaatti on niin epäkunnossa, ettei edes Posti itse pääse sinne sisään.

 

Maallikon tyhmässä päässä heräsi kysymyksiä: Eikö viesteissä olisi voinut mainita, ettei paketteja saa millään pois? Eikö Posti olisi voinut jo ns. huollon alussa ilmoittaa tekstiviestillä, että vehje on rikki?

Jos entisaikaan Postin ovi pamahti lukkoon, henkilökunta haki vara-avaimen portailta maton alta – eikö automaattiin ollut digitaalista vara-avainta?

Kuudes päivä meni edelleen odotellessa.

 

Seitsemäntenä tuli tekstiviesti: Nykyajan ihme pakettiautomaatti toimii taas. Sanat olivat tietenkin kapuloituja.

Vielä heräsi ajatus: Mitä, jos toimitusjohtajan jättipalkasta siirrettäisiin osa henkilöstön palkkaamiseen korjausosastolle, tiedotusosastolle ja asiakaspalveluun, jotta ne pystyisivät toimimaan hieman tehokkaammin.