fbpx
Mielipiteet

Mielipide (ps.): Kaupungin yhtiöillä tulee olla väkevä rooli elinvoimatyössä – Hallituksiin vain todellisilla edellytyksillä

Kaupungin maamerkkejä: Hämeenlinnan pysäköinti oy:n pysäköintilaitos Pööli. Kuva: Riku Hasari / HäSa

Monien muiden kaupunkien tapaan Hämeenlinna on siirtänyt osan toimialoistaan perustamiinsa tytäryhtiöihin. Tätä perustellaan muun muassa päätöksenteon joustavuudella ja kyvyllä reagoida nopeasti toimintaympäristön muutoksiin.

Verrattuna emokaupungin usein pitkälliseen prosessiin yhtiömuotoinen toiminta sallii suoraviivaisemmin markkinaehtoisen toiminnan kuin virkavalmistelu ja käsittely useissa poliittisissa toimielimissä.

Kolikon kääntöpuolella voidaan nähdä demokratiavajetta ja taloudellisesti merkittävien päätösten jäämistä julkisuudelta varjoon, koska osakeyhtiölaki sallii liikesalaisuudet. Toisaalta laki ei kiellä avoimuutta.

On kuitenkin välttämätöntä, että poliittisilla ryhmillä on yhtiöiden hallinnossa vaikuttava edustus. Lisäksi kaupunkikonsernin omistajaohjaus osaltaan valvoo, että yhtiöissä noudatetaan poliittisten päättäjien vahvistamia linjauksia.

Toiminnan tulee tuottaa lisäarvoa

Yhtiömuotoisen toiminnan tulee tuottaa kustannushyötyjä, parempia tuottoja tai muuta lisäarvoa kaupunkikonsernille. Muutoin toimintojen ja toimialojen yhtiöittämisessä ei ole mieltä. Tilanteissa, joissa lakisääteisiä palveluja tuotetaan yhtiössä, lisäarvolla voidaan tarkoittaa todennettavia laadullisia hyötyjä tai kustannustason edullisuutta.

Hämeenlinna-konserniin kuuluu tänään kymmeniä yhtiöitä ja säätiöitä. Strategisiksi niistä on määritelty (2023…) Hämeen Ammattikorkeakoulu oy, Hämeenlinnan Asunnot oy, Hämeenlinnan Liikuntahallit oy, Hämeenlinnan Pysäköinti oy, HS-Vesi oy, Hämeenlinnan Vanhusten Asuntosäätiö, Kiertokapula oy, Koulutuskuntayhtymä Tavastia, Linnan Kehitys oy, Linnan Kiinteistökehitys oy, Verkatehdas oy (sis. teatteri). Niiden kunkin onnistumisella asetetuissa tavoitteissaan on ensiarvoinen merkitys kaupungin veto-, pito- ja elinvoiman kannalta.

Uusin Kuntalehti kysyy muutamalta yritys- ja julkisoikeuden asiantuntijalta näiden käsityksiä tarvittavista korjaustoimista kuntakonsernien riskien hillitsemiseksi.

Keskeiseksi seikaksi vastausten joukosta siiloutuu vaatimus kiinnittää erityistä huomiota yhtiöiden hallitusten kokoonpanoon. Voimassa oleva kuntalaki edellyttää hallituksilta kollektiivista asiantuntemusta. Tämä tarkoittaa, että hallituksen jäsenten tulisi yhdessä edustaa yhtiön hallinnoimisen tarpeet huomioiden kattavaa asiantuntemusta.

Yhtiöiden hallituksiin tarvitaan päteviä jäseniä

Hämeenlinnassa erityisesti edellisellä valtuustokaudella käydyissä keskusteluissa pidettiin tärkeänä, että kaupunginyhtiöiden hallituksiin valittavilla on koulutuksen tai erityisen hallitustyöskentelyyn valmennuksen tuoma ymmärrys yritystaloudesta, toiminnan strategisesta ohjaamisesta, lainsäädännöstä, hallitusjäsenyyteen liittyvistä vastuista ja niin edelleen.

Parhaillaankin moni luottamushenkilömme osallistuu tähän tähtäävälle HHJ-kurssille. Varmasti osa heistä läpäisee myös tutkinnon.

Tietyt perusvalmiudet ovat edelleen välttämättömiä, mutta nykyisen tulkinnan mukaan hallitustyöhön voi pätevöityä myös muutoin. Hallitustyössä arvokkaita valmiuksia ovat vaikkapa käsitykset yrityksen potentiaalisen markkinan ja kilpailukentän kehittymisestä, verkostoitumismahdollisuuksista, työvoimakysymyksistä, sidosryhmien odotuksista…

Vaalien jälkeen tarvitaan avointa keskustelua

Oleellista olisi, että seuraavien kuntavaalien jälkeisissä neuvotteluissa poliittiset ryhmät voisivat käydä avointa keskustelua omien ehdokkaittensa tosiasiallisista edellytyksistä osallistua täysipainoisesti yhtiöiden hallitustyöskentelyyn sen sijaan, että pidetään kaksin käsin kiinni vaalimenestyksen takaamasta mandaatista.

Oikeudenmukainen tasapaino on saavutettavissa tarkastelemalla samassa yhteydessä lautakuntapaikkojen jakautumista. Yhteinen etu on, että yhtiöt todella saavat hyödyn hallituksistaan.

Emmi Rantanen

valtuutettu (ps.)

Teppo Turja

valtuuston 2. varapuheenjohtaja (ps.)

Hämeenlinna

Menot