Mielipiteet

Mielipide: Puolustus tarvitsee uskottavuutta

Yleisöä seuraamassa Hornet-torjuntahävittäjän laskeutumista vuosi sitten syyskuussa Baana 18 -harjoituksessa Jokioisten varalaskupaikalla. Kuva: Lassi Puhtimäki
Yleisöä seuraamassa Hornet-torjuntahävittäjän laskeutumista vuosi sitten syyskuussa Baana 18 -harjoituksessa Jokioisten varalaskupaikalla. Kuva: Lassi Puhtimäki

Sotilasliitto Naton kannatus Suomessa on yhä verrattain vähäistä, vaikka kannatus onkin ajan kuluessa hieman kasvanut. Suomi haluaa kuitenkin pitää kiinni mahdollisuudesta hakea Nato-jäsenyyttä. Puhutaan niin sanotusta “Nato-optiosta”.

Vaikka Suomi ei sotilasliittoon kuulukaan, liittoutumaton emme silti ole. Olemme osa läntistä järjestelmää. Toisin sanoen Suomeen kohdistuisi idän ja lännen välisessä konfliktissa Venäjän aggressioita, mutta turvatakuita meillä ei olisi.

Suomi on huolehtinut puolustuskyvystään myös “hyvän sään” aikana, vaikka painetta toisenlaiseen linjaan on kohdistunut myös poliittisen kentän sisältä.

 

Uskottava puolustuskyky on tarkoittanut varusmiespalveluksesta, kertausharjoituksista ja kalustohankinnoista huolehtimisen lisäksi myös esimerkiksi kansainvälistä harjoitustoimintaa, joka on ollut viime vuosina kiitettävällä tasolla.

Ihmettelen harjoitustoimintaan ajoittain kohdistuvaa kritiikkiä varsinkin korkeissa poliittisissa asemissa istuvien taholta. Tämä on esimerkki Suomessa yhä vallitsevasta suomettuneisuuden kulttuurista.

Harjoitustoiminnalla ei haluta suututtaa Venäjää. Samalla Venäjän aggressiivista politiikkaa harjoituksineen ja aluevaltaus-skenaarioineen arvioidaan sinisilmäisesti.

Harjoitustoiminta on keskeinen osa puolustuskyvyn ylläpitämistä siinä missä mm. Laivue 2020- ja HX-hankkeetkin.

Mittavien panostusten päämääränä on tuoda Suomelle paras mahdollinen kyky turvata omaa maata ja kansaa.

 

Puolustuskyky viime kädessä turvaa peruspalvelumme ja -oikeutemme sekä yhteiskuntajärjestyksen. Puolustuskyvyn heikennys merkitsisi ulkopuolisen painostuksen ja aggression lisääntymistä.

Puolustuksesta huolehtimista ei voi siksi asettaa samaan kategoriaan tavallisten menoerien kanssa.

Kannatan läntisen yhteistyön vahvistamista ja Ruotsi-suhteen kehittämistä. Se ei silti ole vaihtoehto Natolle.

Ruotsalaiset ovat historian aikana hyödyntäneet Suomen geopoliittista sijaintia ja väestöä emämaataan varjellakseen. Ajat ovat muuttuneet, mutta kriisitilanteessa en luottaisi liikaa naapuriapuun.