Mielipiteet

Mielipide: Rakennettiinko Nummelle Rimpelän referenssikoulu?

Hämeenlinnan upouusi Nummikeskus kesäkuussa vuonna 2018. Kuva: Riku Hasari
Hämeenlinnan upouusi Nummikeskus kesäkuussa vuonna 2018. Kuva: Riku Hasari

Nummen koulu ja nykyinen Hämeenlinnan kaupungin strategiajohtajan Markku Rimpelän toiminta kaksoisroolissaan ovat olleet paljon esillä keskustelussa.

Koska Rimpelää epäillään muutamasta virkaansa liittyvistä väärinkäytöksistä, haluaisin tuoda esiin Nummen rakentamiseen liittyviä tietoja.

Nummen koulun rakennuttamiseen liittyvä päätösprosessi oli aikoinaan nopea ja vähintäänkin hämäräperäinen.

Suunnitelmat olivat suljettuja lähes lopullisiin piirustuksiin asti, eikä opettajia kuultu kuin aivan loppumetreillä. Kaupungin puolelta asiassa toimivat lähes loppuun asti Markku Rimpelä ja Antti Karrimaa.

Alusta asti on ilmeisesti ollut selvää, ettei kenenkään ulkopuolisen haluttu puuttuvan siihen, miltä uusi koulu tulisi näyttämään tai miten se käytännössä toimisi.

Asia toki herätti ihmetystä, sillä miksi hukata valtavasti käyttäjiltä saatavaa arvokasta tietotaitoa ja luottaa kahden virkamiehen harkintakykyyn?

”Open Enviroment Cookbook 2.0”

Mahtoiko asia olla niin, ettei koulua rakennettukaan kaupungin lasten parhaaksi, vaan Rimpelän yhtiön referenssikohteeksi? En tiedä, mutta siltä asia näyttää, kun saa käsiinsä Rimpelän yhtiön julkaiseman mainosluontoisen opuksen ”Open Enviroment Cookbook 2.0”, jossa suurin osa kuvista on otettu Nummen koulusta ja firman mainostamat ratkaisut ovat suoraan Nummen koulun havainnekuvista.

Kirjan tekijänä Rimpelä ei esittäydy Hämeenlinnan kaupungin edustajana, vaan oman yhtiönsä sähköpostilla. Mielenkiintoiseksi asia muuttuu, kun katsoo Rimpelän kanssakirjoittajia. Toinen heistä on nimittäin Iskun edustaja. Sama ihminen, joka toimi Nummen koulun kalusteiden toimittajana.

Joko yhteystyö kirjan parissa on syntynyt hyvin nopeasti tai sitten kahdella yhtiöllä oli tiivis visio jo koulun suunnitteluvaiheessa.

Mainoskoulusta etua kaupungillekin?

Sinällään tällainen uudenlainen ”mainoskoulu” voisi tietenkin olla Hämeenlinnan kaupungin etu. Saahan usein harjoittelukappaleet hieman edullisempaan hintaan. Tässä tapauksessa koulu on kuitenkin ollut todella hintava.

Nummen koulu on maksanut 26 miljoonaa euroa. Tämä on iso summa, kun esim. Vantaalle samoihin aikoihin rakennetun Rajatorpan koulun kustannukset olivat ”vain” 13,5 miljoonaa.

Perinteinen koulu olisi varmasti ollut mahdollisesti tätäkin edullisempi. Onko tällainen kallis projekti pakottanut kaupunkia tekemään toisaalla huonoja tilaratkaisuja?

Ahveniston koulu joutui teuraalle

Menikö esimerkiksi Ahveniston koulu teuraalle, jotta tällainen koulu saatiin rahoitettua ja kärsivätkö alueen kirjastopalvelut projektin säästötarpeista?

Onko myös 900 oppilaan ahtaminen 600 oppilaalle tarkoitettuihin tiloihin näytösluonteisuuden sanelema ratkaisu?

Ymmärtääkseni 600 oppilaan oppilasmäärät perustuvat talon talotekniikkaan ja koska on yleisesti tiedossa, että koulussa on ahtaudesta johtuvia ongelmia, herää kysymys, olisiko koulu toimiva, ellei sitä olisi ahdettu niin täyteen?

Mistä koulun omistaja on vastuussa?

Toivottavasti sitä ei ainakaan kaupunginhallitukselle ole myyty 900 oppilaan kouluna. Lisäksi koska koulu on vuokrarakennus (YIT:n omistama). Herää kysymys, onko YIT enää vastuussa esim. rakennuksen sisäilmaongelmista, jos kaupunki käyttää sitä 150 prosentin käyttöasteella.

Toki kaikki edelliset väitteet ovat vain oletuksia, joskin asiat ovat usein niin miltä ne näyttävät.

Syytös referenssikoulun rakennuttamisesta omalle firmalle on tietenkin kova ja oli asia miten vaan, niin kalliimman hinnan näistä ratkaisuista maksavat kaupungin lapset ja nuoret sekä heidän vanhempansa. Tämä tuskin kuitenkaan strategiajohtajaa hirveästi hetkauttaa.

 

Lue myös:

Nummen yhtenäiskoulun äänieristys alkaa vasta kesällä (19.2.2020)

Tästä Rimpelän ja Seminaarin koulun selvityksessä on kyse: Neljän kohdan uutiskertaus (13.12.2019)

Häly aiheuttanut opettajille kuulohäiriöitä ja korvasärkyä Nummen yhtenäiskoulussa (8.12.2019)

Tilaajajohtajan yritys teki töitä Nummikeskus-hankkeessa – Rimpelä kiistää, että yritys olisi saanut rahaa (6.12.2019)

Päivän lehti

23.11.2020

Fingerpori

comic