Mielipiteet

Mielipide: Rauhaa ei rakenneta hävittäjillä ja sotastrategioita hiomalla

Pahoin palanut talo Kalbajarissa, alueella, jonka Armenia on joutunut luovuttamaan Azerbaidzhanin hallintaan erittäin pitkään jatkuneessa Vuoristo-Karabahn kriisissä. Kuva: epa08839846
Pahoin palanut talo Kalbajarissa, alueella, jonka Armenia on joutunut luovuttamaan Azerbaidzhanin hallintaan erittäin pitkään jatkuneessa Vuoristo-Karabahn kriisissä. Kuva: EPA

Juha Wihersaari osallistui kuukausi sitten Hämeen Sanomien mielipidepalstalla (HäSa 29.10.) keskusteluun hävittäjistä ja maanpuolustuksen uusista tuulista.

Olen hämmentynyt, miten vähän sotimisen ja siihen asein valmistautumisen puolesta puhuvien ideat ovat muuttuneet siitä, mitä meille Parolannummella palvelleille varusmiehille tarinoitiin jo 1980-luvun taitteessa. Maailma on muuttunut paljon enemmän.

Kun Wihersaari listaa käynnissä olevia sotia, tämä tulee hyvin esiin. Mikään sodista, joita hän listaa, ei olisi hävittäjillä ratkottavissa.

Sodat ovat mutkikkaita konflikteja

Kuten Ylen sotakirjeenvaihtaja Antti Kuronen on haastatteluissaan hienosti osoittanut, sotien luonne on muuttunut viime vuosina täysin. Ne eivät enää ole selkeitä valtio ja kansa vastaan toista valtiota ja kansaa, vaan paljon mutkikkaampia konfliktivyyhtejä.

Sekavaa sisällissotaa ei voi ratkoa hävittäjillä. Talvisodan kaltaisia selkeitä valtio vastaan valtio sotia ei näytä enää syntyvän.

Sotilailla on asiantuntemusta sotimisen strategioissa. Sen sijaan puolustuspolitiikka, jossa lähtökohtana on sotien välttäminen, on aivan toinen pelikenttä. Silläkin kentällä olisi aika nostaa keskustelu uudelle tasolle ja vaihtaa jo vanhentunut paradigma uuteen.

Asiat eivät ratkea rangaistuksilla tai tappelemalla

Koulujen kiusaamisongelmia koskevassa keskustelussa yhä useampi asiantuntijataho on viime aikoina tuonut esiin tosiasian, että asiat eivät ratkea sillä, että kiusaajaa rangaistaan entistä kovempaa tai että kiusatut opetetaan kovemmiksi tappelijoiksi.

Ongelma alkaa oikeasti ratketa vasta kun kiusaajan ja kiusatun ajatukset, mieli ja tajunta muuttuvat – vasta kun he oikeasti tulevat kykeneviksi aitoon empatiaan ja toinen toisensa arvostamiseen tai edes hyväksymiseen. Vasta jos tämä onnistuu mentaalisilla harjoitteilla tai muilla opetuksen keinoilla, kouluun palaa rauha.

Aivan vastaavasti, myös kansojen väliset vihollisuudet loppuvat tai lauhtuvat vasta kun kansojen johtajat kokevat empatiaa tai edes selkeää hyväksyntää muiden maiden johtajia ja kansoja kohtaan.

Kollektiiviseen tajuntaan voidaan vaikuttaa

Kansojen johtajat ovat kansansa tietoisuuden peili, joka heijastaa ulos sen kollektiivisen mielen tilan, missä kansa elää. On vahvaa tutkimusnäyttöä siitä, että kansakunnan kollektiiviseen tajuntaan voidaan vaikuttaa. Rauhaa ihmisten mielissä voidaan rakentaa.

Esimerkiksi ”Tutkijat ja tieteentekijät rauhan puolesta” -järjestö on jo useita vuosia esitellyt ”aivolähtöisiä” koulutusratkaisuja myös kansallisten ja kansainvälisten konfliktien helpottamiseksi.

Yksinkertaisilla koulutuksilla voidaan kehittää aivoja toimimaan kokonaisvaltaisemmin, jonka seurauksena ihmiset myös ajattelevat kokonaisvaltaisemmin, enemmän toisiaan huomioiden. Parhaimmillaan rauhantahto leviää ympäristöön viruksen lailla.

Kymmenen, kaikkine kustannuksineen jopa kymmenien miljardien eurojen hävittäjähanke voi olla Suomen historian hölmöin investointi. Erilaiset rauhaa rakentavat koulutusinvestoinnit sen sijaan olisivat kuin rahaa pankkiin.

Menot