Mielipiteet

Mielipide: Sähköauto ei ole uhka

Sähköautolla liikkumista rajoittavat edelleen muun muassa latauspisteiden määrä ja sijainti. Kuva: Riku Hasari
Sähköautolla liikkumista rajoittavat edelleen muun muassa latauspisteiden määrä ja sijainti. Kuva: Riku Hasari

Hämeen Sanomien taloustoimittaja Arno Juutilainen kirjoitti Talousnurkka-palstalla (HäSa 24.11.) kirjoituksen, joka voidaan tulkita sähköautovastaiseksi.

Sähköautot vähentävät Juutilaisen vastakkaisesta käsityksestä huolimatta merkittävästi päästöjä. Lähipäästöt – kaikille autoille yhtäläistä renkaista syntyvää päästöä lukuun ottamatta – sähköautolla ovat aina nolla.

CO2-päästöt Suomen keskimääräisellä sähköntuotannon CO2-tasolla ja suhteutettuna keskimääräisen sähköauton ajonaikaiseen sähkönkulutukseen ovat Suomessa tällä hetkellä noin 30 grammaa 100 kilometrillä ja pienenevät lähitulevaisuudessa edelleen sähköntuotannon keskimääräisten CO2-päästöjen pienentyessä.

Akkujen valmistuksesta päästöjä

Elinkaariajattelussa pieni polttomoottoriauto aiheuttaa sähköautoja pienemmät kokonaispäästöt ensimmäisten muutaman kymmenen tuhannen kilometrin ajosuoritteen aikana, johtuen mm. sähköautoissa tarvittavien akkujen valmistuksen päästöistä.

Sähköauto kuitenkin kuittaa valmistuksen aikaiset päästöt nopeasti, kun ajoneuvon käyttö alkaa.

Yleistäen voidaan todeta, että ajoneuvon massa vaikuttaa sen valmistuksen aikaisiin päästöihin enemmän kuin käyttöenergian valinta, käytön aikaisen ympäristöystävällisyyden ratkaisee taas käyttövoiman valinta ja kulutus.

Sähköautoissakin on kulutuseroja

Myös sähköautoissa on polttomoottoriautoja vastaavasti suuria kulutuseroja. Tieteellistä faktaa helposti ymmärrettävässä muodossa asiasta on tuottanut esimerkiksi arvostettu yliopisto Massachusetts Institute of Tecnology.

Sen julkaisema tutkimus löytyy osoitteesta www.carboncounter.com. Yksiselitteinen johtopäätös asiassa on, ettei yksikään vain polttomoottoria ja perinteisiä fossiilisia polttonesteitä käyttävä ajoneuvo ollut elinkaaripäästöiltään pienempi kuin mikään vertailussa mukana ollut täyssähkö- tai ladattava hybridiauto.

Sähköautolla on osittain perustellusti kalliin auton maine. On kuitenkin subjektiivista väittää, ettei ”suomalaisilla ole varaa sähköautoihin”.

Ensimmäisen kuuden kuukauden aikana tänä vuonna Suomessa on rekisteröity yhteensä 6 175 uutta tai käytettynä maahantuotua ulkoisella sähköllä ladattavaa henkilöautoa.

Hinta jää jo alle 16 000 euron

Tällä hetkellä suomalaisilla on käytössään yli 20 000 ladattavaa autoa. Marraskuussa suomalaisen uusien autojen markkinan yksi eniten varauksia kerännyt automalli on täyssähköinen Seat Mii Electrict, jonka hinta toimituskuluineen jää alle 16 000 euron.

Vertailun vuoksi Suomen myydyimmistä automalleista Toyota Corollan edullisimman korimallin lähtöhinnat ovat yli 23 000 euroa.

Ulkoisesti ja varusteilta vertailukelpoisempi parivaljakko on esimerkiksi polttomoottoriauto Volkswagen Golf 1,5 Highline DSG ja täyssähköauto Volksvagen e-Golf. Jälkimmäinen on noin 5 000 euroa kalliimpi, mutta kalliimpi ostohinta tulee kompensoitua nopeasti sekä energian että huoltojen hintojen merkittävällä erolla sähköauton hyväksi.

Sähköauto ei ole uhka, jota tulee vastustaa. Sähkö-, kaasu- tai muilla mahdollisilla ns. vaihtoehtoisilla energianlähteillä kulkevien autojen yleistyminen ei ole suoraan, eikä nopeasti pois fossiilisten polttonesteiden käyttäjiltä.

Vaihtoehtoisilla ovat omat etunsa

Vaihtoehtoisilla tieliikenteen energialähteillä on jokaisella jo tänä päivänä oma ekologinen ja taloudellinen suhteellinen kilpailuetunsa.

Kaikilla rahoilla ei pelata yhtä laukkaavaa hevosta: regulaation muutokset sekä valtion tuki on kattanut tai kattaa edelleen myös muita liikkumisen ratkaisuja, kuin henkilöautoliikenteen sähköistäminen.

Viittaan tässä mm. etanoli- ja kaasuautojen konvertointitukeen, raide- ja kevyen liikenteen infrastruktuurihankkeisiin sekä erilaisiin uusiutuvia polttoaineita tuottavien laitosten saamiin investointitukiin.