Mielipiteet

Mielipide: Sairaala tulee nykymallilla edullisemmaksi

Uuteen Assi-sairaalaan siirtyy myös perusterveydenhuollon toimintoja kuten Vanajaveden sairaala. Kuva: Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri
Uuteen Assi-sairaalaan siirtyy myös perusterveydenhuollon toimintoja kuten Vanajaveden sairaala. Kuva: Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Uuden Assi-sairaalan rahoituksesta on käyty vilkasta keskustelua eri tilaisuuksissa ja tiedotusvälineissä. Keskusteluun on varmasti aihetta, mutta ainakin yksi väärin ymmärretty asia on tarpeen korjata.

Taustaksi voin vielä mainita, että olen ollut mukana sote- ja maakuntavalmistelun omaisuussiirtoja koskevassa lainsäädäntötyössä valtiovarainministeriön nimittämän työryhmän jäsenenä sekä jäsenenä Maakuntien Tilakeskus Oy:n projektiryhmässä koko sen toiminnan ajan.

Nyt käytävässä keskustelussa on usein korostettu sitä, että sote- ja maakuntauudistuksen kaaduttua maakunnan kunnat nyt yllättäen joutuvat maksamaan uuden sairaalan rakentamisen.

Tähän ajatukseen sisältyy virheellinen käsitys siitä, että uudistuksen toteutuessa jostakin (valtiolta) olisi tullut ilmaista rahaa noin 380 miljoonaa euroa uuden sairaalan rakentamiseen ja sitten maakunta olisi kantanut vastuun sairaalan toiminnasta. Sairaalan olisi omistanut Maakuntien Tilakeskus Oy, jolta maakunta olisi sitten sairaalan vuokrannut.

Käytännössä rahoitus olisi tapahtunut niin, että Maakuntien Tilakeskus Oy olisi ottanut (mahdollisesti valtion takaaman) lainan uuden sairaalan rakentamiseksi. Osa rakentamisesta olisi katettu myymällä vanhat kiinteistöt. Maakunnan ja yhtiön välisessä vuokrasopimuksessa olisi sitten määritetty sekä pääomavuokra että käyttövuokra.

Yhtenä lisäkuluna vuokrasopimukseen olisi otettu Maakuntien Tilakeskus Oy:n kate, jonka ennakoitiin olevan vähintään kolme prosenttia (valtakunnallisia päätöksiä ei kuitenkaan ennätetty tehdä). Maakunnan kunnat sitten olisivat maksaneet sairaalan käytöstä käytön mukaan valtionosuuksien kautta tai muutoin.

Koska uudistus ei toteutunut, jatketaan nykymallilla. Sairaalan rakentaa omistukseensa kuntayhtymä, joka ottaa lainaa sairaalan rakentamiseen.

Rahoituksen hinta ei varmasti ole korkeampi kuin Maakuntien Tilakeskus Oy:llä olisi ollut. Osa rakentamisen rahoituksesta saadaan myymällä vanhat kiinteistöt. Maakunnan kunnat sitten maksavat kuntayhtymälle korvauksia sairaalan käytön mukaan.

Maksettavissa korvauksissa ovat mukana sekä pääomavuokra että käyttövuokra. Tässä mallissa ei kuitenkaan ole mukana mitään omistajayhtiölle ennakoitua katetta, joten nykymalli tulee näin laskien maakunnan kunnille edullisemmaksi kuin tilanne, jossa sote- ja maakuntauudistus olisi toteutunut.

Valtionosuusmuutosten yms. vaikutusta ei osaa kukaan arvioida, sillä siihen asti uudistus ei ennättänyt. Nykyisten kiinteistöjen arvon alaskirjaus on eri asia.

On syytä vielä korostaa sitä, ettei uuden sairaalan rakentaminen liittynyt millään lailla sote- ja maakuntauudistukseen. Sairaanhoitopiiri oli aloittanut valmistelun jo huomattavasti ennen uudistuksen käynnistymistä. Sairaalan kustannuksia on kaikin tavoin hillittävä, mutta maakunta ja maakunnan asukkaat tarvitsevat uuden keskussairaalan.